Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä

141 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
kh
(kh)
{{Lähteetön}}
[[KuvaTiedosto:Open_fireplace_with_icon.jpg|thumb|240px|Huoneiston [[takka|avotulitakkaavotakka]] Allgäussa eteläisessä Etelä-Saksassa.]]
 
'''Lämmityksellä''' tarkoitetaan [[talotekniikka|talotekniikassa]] [[rakennus|rakennuksen]] tarvitseman [[lämpö]]energian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa [[huone]]tilaan tai käyttöveteen. Lämmityksellä aikaansaadaan haluttu sisälämpötila kylmänä vuodenaikana ja pidetään rakenteet kosteusteknisesti toimivina.
 
==Historia==
 
Alkeellisin lämmöntuotantomuoto on [[nuotio]] asumuksen, esimerkiksi [[kota|kodan]] keskellä. Kehittyneempiä lämmöntuotantomuotoja olivat erilaiset sisäänsavuavat [[uuni]]t tai [[kiuas|kiukaat]], joita oli esimerkiksi [[savupirtti|savupirteissä]] ja [[savusauna|-saunoissa]]. Savun ulos johdattamiseksi kehitettiin puinen ''lakeinen'', josta kehittyi myöhemmin [[savupiippu]]. Vähitellen kehitys johti nykyaikaisten uunien ja [[takka|takkojen]] syntymiseen. Tällaiset tulisijat palvelivat päälämmönlähteinä ennen nykyaikaisten lämmitysmuotojen kehittymistä ja takkojen siirtymistä tunnelmanluojiksi sekä toissijaisiksi lämmönlähteiksi.
 
==Lämpöenergian lähteet==
[[ImageTiedosto:Energiantuotanto.PNG|thumb|300px|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]]
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita, kuten [[puupolttoaine|polttopuuta, puupellettejä tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö]] sekä käyttäjien{{selvennä|vai asukkaiden?}} säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
 
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine|polttopuuta, puupellettejä tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili|kivihiiltä]], [[maaöljy|öljyä]] tai [[turve]]tta<ref name="ipcc">[http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden [[hukkalämpö]] sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia.
 
Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: [[kaukolämpö]] 46 %, [[sähkölämmitys]] 20 %, [[kevyt polttoöljy]] 20 %, [[puu]] tai [[pelletti]] 10 %, [[raskas polttoöljy]] 1 %, [[maalämpö]] 0,4 %, muut 1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: [http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129 Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa.] Rakentamistalouden laitos. TAMPEREENTampereen TEKNILLINENteknillinen YLIOPISTOyliopisto. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27. http://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129</ref> Luvut sisältävät sekä rakennuksen että lämpimän käyttöveden lämmityksen. Asuinrakennuksissa kuluu asukasta kohden lämmintä käyttövettä vuorokaudessa keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa, ja 50 litraa, mikäli rakennuksessa on huoneistokohtainen lämpimän käyttöveden laskutus<ref>[http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007.] Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. (pdf)</ref>.
rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D5. Ympäristöministeriön asunto ja rakennusosasto. s. 27. http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf</ref>.
 
Uusien [[omakotitalo]]jen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö, 45jonka prosentinosuus on 45 osuudellaanprosenttia, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys, jonka osuus on noin 27 prosentin osuudellaprosenttia<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011, F3s. F 3.</ref>.
 
===Lämmityksen ympäristövaikutukset===
AlueillaSellaisilla joissaseuduilla, missä lämmitystä käytetään säännöllisesti, lämmitystavan valinta on usein huomattavin yksittäinen rakennuksen ympäristökuormitukseen vaikuttava tekijä. Mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla aiheutuu lämmityksestä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu- yms.ynnä muita polttoaineita ja ns.niin sanottua vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.{{Lähde}}
 
Alueilla joissa lämmitystä käytetään säännöllisesti lämmitystavan valinta on usein huomattavin yksittäinen rakennuksen ympäristökuormitukseen vaikuttava tekijä. Mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla aiheutuu lämmityksestä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin tuoton kannalta neutraalina pidetään kasvipohjaisia puu yms. polttoaineita ja ns. vihreää sähköä, joka on tuotettu ydin-, vesi- tai tuulivoimalla.
 
==Lämmitysjärjestelmä==
 
{| class="wikitable" style="float: right;; margin-left: 10px"
! colspan="5" align=center style="background-color: #ddf;" | Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh{{selvennä|Alue?}}
| align=left | 2005 || align="right" | 64 272 || align="right" | 300 910 || align="right" | 21,4 % || align="right" | 14,1 %
|}
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto-, ja -jakojärjestelmistä.
Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisään rakennettu tai erillinen [[termostaatti]], mikä mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.<ref>[http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/sahkopatteri-beta-1000w-389x853mm-ephbe10b-p-505.html Sähköpatteri] Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa</ref> Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossa tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataan. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.
 
Lämmitysjärjestelmä muodostuu lämmöntuotanto-, -varastointi-, -siirto- ja -jakojärjestelmistä. Lämmöntuotantolaitteissa tuotetaan tarvittava lämpöenergia esimerkiksi polttamalla tai sähkön avulla. Lämpö voidaan suoraan jakaa suoraan huonetilaan, varastoida varaajaan tai siirtää lämmönsiirtojärjestelmällä tuotantopaikalta muualle jaettavaksi. Esimerkiksi sähköpatteri sekä tuottaa lämpöä, että jakaa sen suoraan huonetilaan. Usein sähköpattereissa on sisään rakennettusisäänrakennettu tai erillinen [[termostaatti]], mikäjoka mahdollistaa huonetilan lämpötilan pitämisen tietyssä lämmössä.<ref>[http://www.sahkobit.fi/verkkokauppa/sahkopatteri-beta-1000w-389x853mm-ephbe10b-p-505.html Sähköpatteri] Sähköbit.fi Elektronien termostaatti sähköpatterissa</ref> Varaava takka tai uuni on esimerkki lämmitystavasta, jossajoka tuottamisen ja jakamisen lisäksi lämpöä myös varataanvaraa lämpöä. [[Öljylämmitys|Öljylämmityksessä]] lämpö puolestaan tuotetaan lämmityskattilalla ja siirretään vesikierron avulla pannuhuoneesta asuintiloihin jaettavaksi esimerkiksi vesikiertoisten pattereiden avulla. Polttopuilla lämmitettäessä lämmityskattilalla tuotettua lämpöä useimmiten varastoidaan suuri määrä varaajaan, josta lämpöä siirretään asuinhuoneisiin jaettavaksi esimerkiksi lämpöpattereilla.
Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin useimpia asuin­rakennuksia lämmitettiin polttamalla [[polttopuu|puita]] erilaisissa tuli­sijoissa. Varsinkin [[kerrostalo]]issa huoneisto­kohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen ''keskuslämmitys'', jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta [[keskuslämmityskattila]]sta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan [[lämpöpatteri]]in. Myöhemmin on monella paikka­kunnalla yleistynyt [[kaukolämpö|kauko­lämmitys]], jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulko­puolella, usein samassa [[voimala]]ssa, joka tuottaa myös [[sähköenergia]]a, ja kuuma vesi johdetaan [[kaukolämpöverkko|kauko­lämpö­verkon]] välityksellä rakennuksiin.
 
Vielä 1900-luvun alkupuolella kaupungeissakin useimpialämmitettiin asuin­rakennuksia lämmitettiinyleensä polttamalla [[polttopuu|puita]] erilaisissa tuli­sijoissa. Varsinkin [[kerrostalo]]issa huoneisto­kohtaisen lämmityksen syrjäytti kuitenkin vähitellen ''keskuslämmitys'', jossa rakennuksen kellariin sijoitetusta [[keskuslämmityskattila]]sta johdetaan kuumaa vettä jokaisessa huoneessa, tavallisimmin ikkunan alla olevaan [[lämpöpatteri]]in. Myöhemmin on monella paikka­kunnalla yleistynyt [[kaukolämpö|kauko­lämmitys]], jossa lämpö tuotetaan rakennuksen ulko­puolella, usein samassa [[voimala]]ssa, joka tuottaa myös [[sähköenergia]]a, ja kuuma vesi johdetaan [[kaukolämpöverkko|kauko­lämpö­verkon]] välityksellä rakennuksiin.
 
===Lämmöntuotantolaitteet===
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla [[polttoaine]]tta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. [[aurinkokeräin|Aurinkokeräimellä]] voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. [[lämpöpumppu|Lämpöpumpulla]] voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa, ilmalämpöpumpulla saadaan ilmasta siirretyksi lämpöä.
 
Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla [[polttoaine]]tta lämmityskattilassa, uunissa, takassa, tai polttolaitoksessa. Lämpö voidaan tuottaa myös eri tavoin aikaan saadulla sähköllä sähkövastuksen avulla. [[aurinkokeräin|Aurinkokeräimellä]] voidaan kerätä auringon säteilyn sisältämää lämpöenergiaa. [[lämpöpumppu|Lämpöpumpulla]] voidaan sähköä hyväksi käyttäen hyödyntää maan tai veden sisältämää energiaa.
 
===Lämmönvaraaminen===
Lämpöä voidaan varata esimerkiksi tulisijan yhteyteen, massiiviseen rakenteeseen, kuten teräsbetonilaattaan tai vesivaraajaan.
 
Lämpöä voidaan varata esimerkiksi tulisijan yhteyteen, massiiviseen rakenteeseen kuten teräsbetonilaattaan tai vesivaraajaan.
 
===Lämmönsiirto===
 
Lämmönsiirto tapahtuu kuljettamalla lämpöä jonkin väliaineen avulla. Siirrettäessä lämpöä keskuslämmitysjärjestelmässä yleisin väliaine on putkistoissa virtaava vesi. Ilmalämmityksessä lämpöä siirretään virtaavan ilman mukana.
[[KuvaTiedosto:Underfloor_heating_pipes.jpg|thumb|205px|Huoneiston vesikiertoinen lattialämmitysputkisto ennen lattian valua.]]
 
===Lämmönjakotavat===
 
Lämmönjakaminen voi tapahtua perinteiseen tapaan suoraan uunin tai takan kyljestä. Suorasähkölämmityksessä lämpö siirtyy huoneeseen suoraan pattereista, kattolämmityselementeistä, ikkunalasista tai lattiasta. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö ensin varataan massaan, kuten massiiviseen lämpöpatteriin tai betonilaattaan. Keskuslämmitysjärjestelmissä lämpö voidaan jakaa huoneisiin lämpöpattereiden tai lattialämmitysputkiston avulla, tai puhallettavan ilman mukana.
 
Rekisteröitymätön käyttäjä