Ero sivun ”Kuumailmapallo” versioiden välillä

'''Kuumailmapallo''' on vanhin lentolaite, jolla on onnistuneesti pystytty lentämään. Sen keksijöinä pidetään [[Montgolfierin veljekset|Montgolfierin veljeksiä]]. Ensimmäisen miehitetyn kuumailmapallolennon tekivät [[21. marraskuuta]] [[1783]] [[Pariisi]]ssa [[Jean-François Pilâtre de Rozier|Pilâtre de Rozier]] ja markiisi d'Arlandesd’Arlandes. Vuonna 1709 portugalilainen [[Bartolomeu de Gusmão]] antoi lentonäytöksen Portugalin kuninkaalle, mahdollisesti kuumailmapallolla. [[Inkvisitio]] syytti häntä noituudesta ja hän kuoli maanpaossa [[Sevilla]]ssa. Ajatus siitä, että kuuma ilma nousee ylös, on tunnettu jo ennen Mongolfierin veljeksiäkin. [[Tibere Cavallo]] teki kokeita vedyllä puhaltaen ilmaa keveämpää vetyä saippuakupliin muttei onnistunut ratkaisemaan paperin läpäisevyyden ongelmaa. Rikkaan paperitehtailijan pojat [[Montgolfierin veljekset|Joseph ja Etienne MongolfierMontgolfier]] sen sijaan onnistuivat ratkaisemaan pulmat. Samaan aikaan Montgolfierin veljesten kanssa [[pariisi]]lainen fysiikan professori Charles kehitteli palloa edelleen. Charles keksi ottaa käyttöön painolastin, venttiilin ja lisäsi palloon lisäkkeen alaosaan, jolloin se ei alaosasta avoimena räjähtänyt kuten osa aikaisemmista suljetuista koepalloista. Montgolfierin veljekset ehtivät 10 päivää aikaisemmin, Charles lensi pallollaan [[1. joulukuuta]]. Hänen keksintönsä ensilentoa seurasi jopa 400 000 ihmistä. Kuumailmapallo on yhä samoin varusteltu, lisänä ovat vielä englantilaisen Greenin 1800-luvun alussa kehittelemät laahausköydet. Montgolfierien pallotyyppi jäi pois käytöstä [[Pilâtre de Rozier]]in kuoltua pallon räjähdyksessä, kun [[Englannin kanaali]]n ylittämisestä kilpailtiin.

Kori oli punottu pajusta tai rottingista. Koria sanotaan monesti [[gondoli]]ksi. Korin alta kulkee teräsvaijerit, joiden varassa kori roikkuu. Pallon huipussa on ns.niin sanottu laskuvarjoventtiili, jolla voidaan säätää pallon nostetta päästämällä kuumaa ilmaa ulos sekä tyhjentää pallo laskeuduttaessa. Laskuvarjoventtiiliin voidaan myös rakentaa myös ns.niin sanottu pikatyhjennys, jolla pallo voidaan tyhjentää nopeasti esimerkiksi tuulen aiheuttaman raahautumisen välttämiseksi.

Polttoaineena on [[propaani]], jota kuljetetaan mukana erikoisvalmisteisissa pulloissa. Kaasu poltetaan tarkoitukseen suunnitellussa polttimessa lyhyin (1–8 sekunnin) sykäyksin. Polttimen ääni on tunnusomainen tuhahtelu, joka kuuluu kauas. Ihmisen kuuleman äänen lisäksi poltin ääntelee ultraäänitaajuudella,{{Lähde||28. elokuuta 2008}} joka häiritsee muun muassa koiria ja hevosia. Siksi matalalla eläinten yli lennettäessä voidaan käyttää ns.niin sanottua karjapoltinta jonka ääni on hiljaisempi mutta teho alhaisempi. Polttimessa palaa koko ajan ns.niin kutsuttu pilottiliekki, jolla varsinainen polttoliekki sytytetään.

Kuumailmapalloja on eri kokoja, mutta pallo on yleensä 25 metriä korkea,.

Kun poltin lämmittää pallon sisällä olevaa ilmaa se laajenee ja osa tulee alakautta pallosta pois. Pallo tulee näin kevyemmäksi kuin sitä ympäröivä ilma ja se pyrkii kohoamaan ylöspäin. Kun liekin annetaan sammua, pallossa oleva ilma alkaa jäähtyä. Tällöin pallon nousu ensin lakkaa ja se alkaa vähitellen laskea alaspäin. Pallon lentämisessä on haastavinta viive polton ja sen näkyvän vaikutuksen välillä. Esimerkiksi ns.niin sanotun 77-pallon massa on lennettäessä yli kaksi tonnia eikä tuollainen massa muuta suuntaansa kovin nopeasti. Tämä täytyy muistaa niin laskuissa kuin nousuissakin.

Kuumailmapallolla lentäminen vaatii hyvää tuulten ja luonnon tuntemusta. Sitä voidaan ohjata ainoastaan vaihtamalla lentokorkeutta ja hakemalla siten haluttuun kulkusuuntaan menevä ilmavirtaus. Yleensä Suomessa noustessa ylöspäin tuuli kääntyy oikealle. Ns.Niin sanottu ohjauskulma on noin 30:n asteen luokkaa, joskus jopa 180 astetta. Rannikon läheisyydessä voidaan hyödyntää myös ns.niin sanottujen maa- ja merituulen vaikutusta.