Ero sivun ”Kuopion lentoasema” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
kh, vuosilukulinkit pois
Rivi 5:
| kuvateksti =
| sijainti = [[Rissala]], [[Siilinjärvi]]
| lentoaseman_tyyppi = Julkinen/julkinen, sotilas
| IATA-koodi = KUO
| ICAO-koodi = EFKU
Rivi 31:
| www-nimi = www.finavia.fi/lentoasema_kuopio
}}
[[File:Kuopio Airport New Tower.jpg|thumb|Kuopion lentoaseman uusi lennonjohtotorni.]]
'''Kuopion lentoasema''' {{Lentoasemakoodit|KUO|EFKU}} sijaitsee [[Siilinjärvi|Siilinjärven]] kunnan eteläosissa, [[Rissala]]ssa, noin 14 kilometriä [[Kuopio]]n keskustasta koilliseen. Matkustajamäärällä mitattuna lentoasema on Suomen seitsemänneksi suurin. Vuonna 2010 sen kautta kulki vajaat 254&nbsp;000 matkustajaa. Laskeutumisia oli noin 10&nbsp;900 kappaletta.<ref name="lentoliikennetilasto_2010" /> Suurimmillaan matkustajamäärä oli vuonna 2006, jolloin lentoaseman kautta kulki yli 332&nbsp;000 matkustajaa.<ref name="finavia_matkustajatilastot" />
 
[[Kuopio]]on liikennöi säännöllisesti [[Helsinki|Helsingistä]] [[Finnair]]. Aikaisemmin Kuopioon lensi myös [[Riika|Riiasta]] [[airBaltic]], mutta lennot lopetettiin vuonna 2011.<ref name="savon_sanomat_20080125">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Ilmasilta Kuopiosta Latviaan aukeaa | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 25.1.2008 | Vuosikerta = 101 | Numero = 24 | Sivut = A14 | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Savon Sanomat Oy| Viitattu = 17.7.2011 | www = http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/ilmasilta-kuopiosta-latviaan-aukeaa/62141?sendmail=link }}</ref> Myös [[Scandinavian Airlines|SAS]] on lentänyt aiemmin Kuopioon. Lisäksi Kuopion lentoasemalta lennetään tilauslentoja etelän lomakohteisiin.<ref name="savon_sanomat_20100201">{{Lehtiviite | Tekijä = Tiihonen, Marita | Otsikko = Kenttä on iskussa | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 1.2.2010 | Sivut = 5 | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Savon Sanomat Oy | Viitattu = 2.2.2010 }}</ref> Kuopion lentoasema on profiloitunut liikematkustajiin. Heidän osuus matkustajista on 60 prosenttia.<ref name="savon_sanomat_20100201" /> Kuopion lentoasemalla toimii myös [[Karjalan Lennosto]] eli lentokenttä on ns.niin sanottu yhteistoimintakenttä.
 
Kuopion lentoasema oli yksi vain viidestä vuonna 2006 voittoa tuottaneista suomalaisesta lentoasemasta. Muut voitolliset lentoasemat olivat [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinki-Vantaa]], [[Oulun lentoasema|Oulu]], [[Rovaniemen lentoasema|Rovaniemi]] ja [[Turun lentoasema|Turku]].<ref name="yle_20070923">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id70512.html| Nimeke = Lentoasemista vain neljännes kannattavia| Julkaisu = YLE Uutiset| Ajankohta = 23.9.2007| Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 23.9.2007 }}</ref> Kannattavuuteen pääsemiseksi auttaa kentän käyttäminen sekä siviili- että sotilaslentotoimintaan. <ref name="savon_sanomat_20100201" /> Sotilaskäytön osuus ammattiliikenteestä on 60 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/karjalan_lennosto_vahvistuu_enemman_kuin_vuosikymmeniin/7146389 | Nimeke = Karjalan Lennosto vahvistuu enemmän kuin vuosikymmeniin | Tekijä = Kervinen, Kaija | Julkaisu = Yle Savo | Ajankohta = 27.3.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.6.2014}}</ref> Poikkeuksellista Rissalassa verrattuna muihin on se, että sotilaslennonjohto hoidetaan samasta paikasta kuin siviililentoliikenne.<ref name="savon_sanomat_20090606">{{Lehtiviite | Tekijä = Korhonen, Niina | Otsikko = Tarkkaa tietoa uudella tutkalla | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 6.6.2009 | Sivut = 28| Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Savon Sanomat Oy | Viitattu = 6.9.2009 }}</ref>
 
Keväällä 2008 [[airBaltic]]inairBalticin Kuopio–Riika-reitin myötä lentoasema sai ensimmäisen suoran ulkomaan reittilentoyhteytensä.<ref name="savon_sanomat_20080125" /> Lentoyhtiö on lentänyt reittiä myös poiketen [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]]lla.
 
Vuonna [[2004]] silloinen Ilmailulaitos valitsi Kuopion lentoaseman vuoden lentoasemaksi.<ref name="ilmailulaitos_20041208"> {{Verkkoviite |Nimeke= Kuopiosta vuoden lentoasema 2004 |Osoite= http://www.finavia.fi/medialle/tiedotearkisto/finavia_tiedotteet/finavia_tiedote?id=1091265 |Julkaisija= Ilmailulaitos | Ajankohta = 8.12.2004 | Viitattu = 17.7.2011 }}</ref>
 
==Lentoyhtiöt ja reitit==
=== Reittilennot ===
* [[Finnair]] (Helsinki)
* [[Flybe Nordic Regional Airlines]] (Helsinki)
 
=== Tilauslennot ===
Rivi 63:
 
==Liikenneyhteydet lentoasemalle==
Vuodesta 2014 alkaen lentokentälle pääsee kaupungista bussilla 40 kerran tunnissa klokello 6–18. {{Lähde|29. marraskuuta 2014}}
 
Tämän mahdollistaa Rissalan yritysalueelle, lentoaseman tuntumaan rakennettava [[Savon Voima]]n pääkonttori ja sen työmatkaliikennetarve.<ref name="savon_sanomat_20100201" /> Alueelle on sijoittunut 300 uutta työpaikkaa, entisten (lentoaseman ja Puolustusvoimien työntekijät) hieman yli 500:n lisäksi.<ref name="savon_sanomat_20100201" />
 
Yhteysbussia lentoasemalta Siilinjärven ja [[Lapinlahti|Lapinlahden]] kautta Iisalmeen ajaa M.Niskanen Oy.<ref>[http://www.matkasavo.fi/articles/1531/ Lentobussi Iisalmi] MatkaSavo {{Vanhentunut linkki}}</ref>
 
==Kiitotie==
Rivi 73:
Kuopion lentoaseman [[kiitotie]] 15/33 on 2&nbsp;800 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Kiitotie on varustettu suurtehovaloin ja kiitotie 33 myös [[ILS]]-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.<ref name="aip_efku_2.1" />
 
Aiemmin lentoasemalla oli myös nykyisen kiitotien kanssa poikittainen sivukiitotie 06/24, joka oli 1&nbsp;500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Sivukiitotie oli pitkään suljettuna, ja se poistettiin pysyvästi käytöstä [[20. marraskuuta]] [[2008]].<ref name="aip_efku_adc">{{Verkkoviite | Osoite = https://ais.fi/ais/eaip/pdf/amdt/amdt117/kuad.pdf | Nimeke = Aerodrome Chart – ICAO. Kuopio | Tiedostomuoto = pdf | Selite = s. EFKU AD 2.4-1 (ADC)| Julkaisu = AIP Suomi / Finland | Ajankohta = 20.11.2008 | Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Finavia | Viitattu = 13.10.2008 }}</ref> Nykyisin [[Karjalan Lennosto]] käyttää kiitotietä tarvittaessa koneiden seisontapaikkana.
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikaan Rissalassa sijaitsi ainutlaatuinen puinen kiitotie. Sen toimittajana oli Saastamoisen Faneri Oy.<ref name="paaskoski2005">{{Kirjaviite | Tekijä = Paaskoski, Jyrki | Nimeke = Vastuu ja velvoitus: Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä | Vuosi = 2005 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Saastamoisen säätiö | Viitattu = 2.8.2008 }}</ref>
Rivi 85:
 
==Karjalan lennosto Rissalassa==
Lentokentän rakentaminen alkoi marraskuussa [[1939]] ja lentotoiminta toukokuussa [[1940]]. Lentokenttä palveli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana myös saksalaisten tukikohtana [[1942]]–[[1943]]vuosina 1942–1943. Säännöllinen matkustajalentoliikenne lentoasemalle alkoi vuonna [[1946]].
 
Jatkosodan jälkeen Ilmavoimien [[Lentorykmentti 2]] sijoitettiin Rissalaan, missä se toimi lakkauttamiseensa vuoteen [[1952]] saakka. Tämän jälkeen siitä syntynyt Kolmas lennosto siirtyi [[Utin lentoasema|Utti]]in. Lennosto muuttui [[Karjalan Lennosto]]ksiLennostoksi vuonna 1961, jolloin se siirtyi takaisin Rissalaan. Toiminta alkoi [[Fouga Magister]] -harjoitushävittäjillä. MiG-21F tuli pian Karjalan lennoston torjuntahävittäjäksi ja [[MiG-21]] -koneet olivat käytössä vuoteen 1998. Sen jälkeen kalustoksi tuli Boeing [[F/A-18 Hornet]] -hävittäjä.
 
==Hätälaskupaikka==
Kuopion lentoasema toimii hätälaskupaikkana sen yli kulkevan [[Itä-Aasia|Kaukoidän]] lentoreitin lennoille, koska se on harvoja sisämaan kenttiä, joka kestää tarvittaessa jopa [[Boeing 747]]|Boeing 747:n]] painon (tilanne, jossa Boeing 747 haluaisi laskeutua aiheuttaisi kuitenkin erikoisjärjestelyjä sen pitkän siipien kärkivälin takia) ja koska [[Kuopion yliopistollinen sairaala]] on maailman huipputasoa akuuttipotilaiden hoitokyvyssä.{{Lähde|21. joulukuuta 2009}} Vuonna 2006 [[Japani]]in matkalla ollut lento laskeutui matkustajan [[Sydäninfarkti|sydänkohtauksen]] vuoksi. [[Savon Sanomat]] kertoi kyseisen kaltaisia tapahtumia olevan Euroopassa vuosittain vain yksittäisiä.{{Lähde tarkemmin}} Muita kentän puolesta Boeing 747:n kestäviä varalaskeutumispaikkoja ovat etelästä ja lännestä saapuessa ainakin [[Turun lentoasema|Turku]], [[Tampere-Pirkkalan lentoasema|Tampere-Pirkkala]] ja [[Oulun lentoasema|Oulu]], sekä pohjoisessa [[Rovaniemen lentoasema|Rovaniemi]].
 
==Rissalan lentoturma==
Rivi 96:
{{Pääartikkeli|[[Rissalan lentoturma]]}}
 
Rissalan lentoturmassa [[3. lokakuuta]] [[1978]] [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] [[Douglas DC-3]] putosi lentoonlähdön jälkeen Juurusveteen. Turmassa menehtyivät kaikki kyydissä olleet 15 henkilöä. Uhrien joukossa oli merkittäviä politiikan ja talouselämän vaikuttajia.
 
==Matkustajatilastot==
Rivi 139:
{{Commonscat|Kuopio Airport}}
* [http://www.finavia.fi/lentoasema_kuopio Finavia – Kuopion lentoasema]
* [https://ais.fi/ais/eaip/html/efku.htm Suomen ilmailukäsikirja – Kuopion lentoasema]{{WAD|EFKU}}
* {{WAD|EFKU}}
* [http://www.airliners.net/search/photo.search?placesearch=Kuopio%20(-%20Rissala)%20(KUO%20%2F%20EFKU)&distinct_entry=true Airliners kuvia Kuopion lentoasemalta]
* [http://maps.google.com/maps?f=q&hl=en&q=Kuopio,+Finland&ie=UTF8&ll=63.0049,27.792835&spn=0.038648,0.173035&t=h&om=1 Kuopion lentoasema Google Maps -palvelussa]