Ero sivun ”Valmet Tuuli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Siistintää |
p kh |
||
Rivi 3:
| kuva =
| kuvateksti =
| tyyppi = [[koulutuslentokone|koulukone]]
| alkuperämaa = {{Suomi}}
| valmistaja = [[Valtion lentokonetehdas]]<br/>[[Valmet]]
| suunnittelija =
Rivi 27:
Tuuli I:n suunnittelutyö käynnistyi [[välirauha]]n aikana vuoden 1941 alulla. [[Ilmavoimien esikunta]] teki tarjouspyynnön uudesta alatasoisesta, avo-ohjaamolla varustetusta peräkkäinistuttavasta koulukoneesta helmikuussa 1941. Koneen vaatimukseksi asetettiin soveltuvuus sekä alkeis- että jatkokoulutukseen, mikä oli tarkoitus toteuttaa rakentamalla sille kaksi eri koulutusasteille tarkoitettua siipeä. Moottoriksi esitettiin VL Viimassa käytettyä seitsemänsylinteristä [[Siemens-Halske Sh 14|Siemens Halske Sh 14A]] -[[tähtimoottori]]a.<ref name="Raunio235-236">Raunio 2007: 235–236</ref>
Lentokonetehdas lähetti toukokuussa 1941 tarjouksen konetyypin suunnitelusta 80 000 markan hintaan. Tilauksen kesäkuussa 1941 saaman vahvistuksen yhteydessä uuden konetyypin nimeksi tuli ”Tuuli”. Alkeis- ja jatkokoulutusvariantit erotettiin toisistaan tyyppinimikkeillä ''TLa'' ja ''TLj''.<ref name="Raunio235-236"/>
Tuulen jatkosuunnitteluun myönnettiin 100 000 markkaa joulukuussa 1941, sekä todettiin, että koulukoneiden uusiminen oli tarkoitus suorittaa vuoden 1944 joulukuuhun mennessä. Konetyypin suunniteeluun ja prototyypille tehtäviin kokeisiin jäi näin aikaa noin kaksi vuotta. Tammikuussa 1942 konetta lähdettiin suunnitelemaan Sh 14A -moottorilla, jota [[Tampella]]n oli tarkoitus lisenssivalmistaa vuoden 1944 alulta lähtien. Moottorien lisenssivalmistus tosin kariutui myöhemmin [[kampiakseli|kampiakseleiden]] aihioiden upotessa niitä kuljettaneen laivan mukana.<ref name="Raunio235-236"/>
Rivi 42:
{{Pääartikkeli|[[Valmet Tuuli II]]}}
[[Tiedosto:Valmet Tuuli wind tunnel model.jpg|thumb|Valmet Tuuli II:n [[tuulitunneli]]malli.]]
Tuuli II:ta lähdettiin kehittelemään Tuuli I -suunnitelman pohjalta, joka oli tullut merkittävien muutostarpeiden alaiseksi ilmavoimien ja lentokonetehtaan tutustuttua saksalaiseen Bücker Bü 181 Bestmann -koulukoneeseen. Bestmannin rinnakkainistuttava ohjaamo havaittiin paremmaksi etenkin kuomukoneiden kohdalla. Suunnitelmaa oli sodan aikana työstetty [[välirauha]]sta lähtien. Töitä konetyypin parissa jatkettiin jälleen jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944.<ref name="albatros224-226">Heinonen & Valtonen 2010: s. 224–226</ref> Lentokonetehdas yhdistyi valtion eri asetehtaista muodostettuihin [[
Tuuli II:stä tuli Bestmannin tapaan rinnakkainistuttava kuomukone. Tuuli I:n piirutuksia ja [[lujuuslaskenta|lujuuslaskelmia]] voitiin hyödyntää osittain, mutta monilta osin ne oli tehtävä uudelleen. Ensimmäinen suunnitteluvaihe ja jonkin verran koneen tarvittavista osista oli saatu valmiiksi huhtikuussa 1948, jolloin työt jouduttiin keskeytämään voimaan tulleen [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhansopimuksen]] takia. Sopimus kielsi saksalaista alkuperää olevien lentokoneosien käytön, ja Tuuli II:een valittu [[Siemens-Halske Sh 14]] oli kiellettyjen osien listalla. Tehdas pohti vaihtoehtoja saksalaismoottorille, mutta niiden satavuus kariutui ulkomaisen valuutan puutteeseen.<ref name="raunio2011s108-113"/>
| |||