Ero sivun ”Boeing B-29 Superfortress” versioiden välillä

| kuvateksti = [[USAAF]]in B-29 Superfortress.

| tyyppi = [[Strateginenstrateginen ilmapommitus|strateginen pommikone]]

| esitelty = 8. toukokuuta 1944 <ref>Humble: s. 58</ref>

| muunnelmat = [[KB-29 Superfortress]]<br>[[XB-39 Superfortress]]<br>[[Boeing XB-44 Superfortress]]<br>[[Boeing B-50 Superfortress]]<br>[[Boeing 377|Boeing 377 Stratocruiser]]<br>[[Tupolev Tu-4]]

[[Tiedosto:Olive-drab painted B-29 superfortress.jpg|thumb|250px|Boeing B-29 Superfortress]]

B-29 oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] suurin ja kehittynein aktiivipalveluksessa ollut kone, jossa oli muun muassa ensimmäisenä pommikoneena paineistetut miehistötilat, erittäin kehittynyt [[Norden M-9B]] -pommitustähtäin ja keskitetty [[konekivääri]]en tulenjohtojärjestelmä, johon kuului muun muassa elektroninen laskin. Konekiväärit olivat kauko-ohjatuissa torneissa, joissa oli kaksi 12,7 mm [[Browning M2]] -konekivääriä, ja lisäksi perän tornissa oli 20 mm tykki. Alun perin se oli tarkoitettu pääasiassa korkean lentokorkeuden päiväpommittajaksi, mutta sitä käytettiin useimmiten matalan lentokorkeuden yöpommittajana. B-29 toimi Yhdysvaltain pääasiallisena hyökkäysaseena [[Japani]]a vastaan ja onkin parhaiten tunnettu [[Hiroshima]]n ja [[Nagasaki]]n [[ydinase|atomipommien]] kuljettajana. Kone oli ainoa USAAF:in konetyyppi, [[B-32 Dominator]]ia lukuun ottamatta, joka pystyi kuljettamaan melkein 4&nbsp;600 kiloa painavan pommin.

B-29 pystyi lentämään niin korkealla ja nopeasti (huippunopeus 574 km/h) <ref>Humble: s. 58</ref> että suurin osa japanilaisista hävittäjäkoneista ei pystynyt saamaan sitä kiinni, joten se ei usein edes tarvinnut järeää puolustusaseistustaan. Tämän vuoksi ydinpommittajiksi varustetuista koneista riisuttiin koneen keventämiseksi aseistus pyrstöaseita lukuun ottamatta.

B-29 pysyi käytössä vielä pitkään toisen maailmansodan jälkeenkin. Sitä käytettiin rakettimoottorein varustettujen koekoneiden, muun muassa [[Bell X-1|X-1:n]] ja [[Douglas Skyrocket|Douglas Skyrocketin]] kuljettamiseen noin 12 kilometrin korkeuteen, missä koekone irrotettiin pommittajan erityisesti tarkoitukseen muutetusta pommikuilusta ja jatkoi lentoaan omin voimin. Tässä tehtävässä jotkut näistä muutetuista koneista varustettiin laitteistolla, jolla koekoneet saattoi tankata ennen lähtöä: vaikka ne tankattiin kentällä, herkästi haihtuva nestehappi tahtoi kiehua ja siis poistua käytöstä sen noin tunnin aikana, joka kului koneyhdistelmän kohotessa lähtökorkeuteen.

[[File:B-29 307th BG bombing target in Korea c1951.jpg|thumb|250px|B-29 pommittamassaKorean Koreaasodassa 1951.]]

Kun B-29 poistui käytöstä 1960-luvulla, noinyhteensänoin 3&nbsp;900 konetta oli rakennettu. Kone oli erittäin kallis rakentaa. Se maksoi 300&nbsp;000 dollaria aikana, jolloin hyvän hotellihuoneen sai kolmella dollarilla yö. On laskettu, että sillä alumiinimäärällä, mikä kului yhden Superfortressin rakentamiseen, olisi voitu rakentaa laivueellinen (16 kpl) [[P-51 Mustang]]eja.

Lentokonetyyppiä käytettiin myös tiedustelukoneenatiedustelukone [[RB-29]]:nä vielä toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla. [[Neuvostoliitto]] kehitti kolmesta haltuunsa joutuneesta B-29:stä itselleen vuoteen [[1947]] mennessä [[Tupolev Tu-4|Tupolev Tu-4:n]] strategiseksi pommikoneekseen. Tupolev Tu-4:ää käyttivät Neuvostoliiton ilmavoimien lisäksi myös [[Kansan vapautusarmeija]]n ilmavoimat [[Kiinan kansantasavalta|Kiinan kansantasavallassa]].

Koneesta kehitettiin myöhemmin siviiliversio [[Boeing 377|Boeing 377 Stratocruiser]], jossa oli kaksikerroksinen runko. Stratocruiserista tuli suihkukoneiden tuloon asti hyvin suosittu pitkillä lentolinjoilla. Kuljetuskonemuunnoksen tyyppimerkintä oli [[C-97]] ja siitä kehitettiin erikseen [[ilmatankkaus]]muunnelma [[KC-97]], joka palveli siihen asti kunnes [[Boeing 707]] -koneesta kehitetyt [[KC-135 Stratotanker]] -tankkerit tulivat palveluskäyttöön.

*Siipipinta-ala: 161.,3 m²

*Voimalaitteet: 4 × [[Wright R-3350]]-23 and 23A ''Duplex Cyclone'' (1 640 kW / 2 200 hv) [[turboahdin|turboahdettua]] [[tähtimoottori]]a

*Humble, Richard: Toisen maailmansodan lentokoneet (suom. Helge Seppälä), WSOY, 1976 (s. 58, 60-6360–63)

*Donald, David: The Military Propeller Aircraft Guide -– From 1914 to present day, Chartwell Books, 1999, Lontoo, Englanti ISBN 0-7858-1023-4. (s. 78-7978–79)

*Chant, Chris: II Maailmansodan lentokoneet -– 300 konetyyppiä kaikkialta maailmasta, Karisto, 2008, Hämeenlinna (suom. Petri Kortesuo) Alkuteos Aircraft of World War II, Amber Books, 1999, Thaimaa ISBN 978-951-23-5025-4 (s. 57-58)