Wikipedia

Ero sivun ”VL Myrsky” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
osioiden järjestelyä, {{Valtion lentokonetehdas}}, lähde?
Rivi 22:
==Suunnittelu ==
[[File:VL Myrsky Wind Tunnel Model 2009-07-03b.jpg|thumb|VL Myrskyn tuulitunnelimalli]]
Puolustusneuvosto heräsi syksyllä 1938 tarpeeseen hankkia hävittäjälentokoneita ulkomailta lähiaikoina puhkeavan sodan varalta. Ilmavoimat teki keväällä 1939 selvityksen mahdollisista ulkolaisista hävittäjätyypeistä ja pyysi Valtion Lentokonetehdasta laatimaan ehdotuksen kotimaisesta yksipaikkaisesta hävittäjäkoneesta. Lopulta Valtion Lentokonetehdas laati viisi vaihtoehtoa hävittäjäkoneeksi. Kesäkuussa 1939 järjestetyssä Puolustusneuvoston kokouksessa päätettiin jättää yksi kaukotoimintalaivue perustamatta ja perustaa sen tilalle hävittäjälaivue. Tälle päätettiin hankkia koneet ulkomailta. Samalla päätettiin tilata kotimaisen hävittäjäkoneen suunnittelu.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Päätös lähteä suunnittelemaan oma hävittäjälentokone perustui useampaan asiaan. Hävittäjälentokoneiden kysyntä sotaan valmistautuvassa Euroopassa ylitti tarjonnan, eivätkä parhaat konetyypit olleet myytävänä. Valtion Lentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama VL Pyry -harjoitushävittäjä vaikutti lupaavalta ja lisenssillä rakennetut Fokker D.XXI -hävittäjät olivat osoittautuneet yhtä hyviksi kuin hollantilaiset mutta merkittävästi halvemmiksi. Vuonna 1936 Tampereelle valmistuneella lentokonetehtaalla oli kapasiteettia.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Myrskyn esisuunnittelun teki pääasiassa kolmikko [[Arvo Ylinen]], joka oli Valtion Lentokonetehtaan teknillinen johtaja, [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]] ja [[Torsti Verkkola]]. Ylisen siirryttyä Teknilliseen Korkeakouluun syksyllä 1940 Lentokonetehtaan suunnitteluosaston johdon otti [[Edward Wegelius]]. Vainion vastuulla oli Myrsky-projektissa aerodynamiikka ja Verkkolan rakennestatistiikka. Valtion Lentokonetehdas ei nimennyt koneilleen pääsuunnittelijaa, joten sellaista ei Myrskylläkään ollut.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Prototyypin suunnitteluspesifikaatiota muutettiin suunnittelun aikana useaan otteeseen. Suunnittelu keskeytettiin 8. joulukuuta 1939 talvisodan aiheuttamien resurssiongelmien vuoksi neljäksi kuukaudeksi. Moottorien saatavuusongelmat viivästyttivät suunnittelua kesällä 1940 useilla kuukausilla. Voimalaitteeksi kaavailtua [[Bristol Taurus|Bristol Taurus III]] -moottoria ei kyetty hankkimaan puhjenneen toisen maailmansodan vuoksi ja sen tilalle valittiin syksyllä 1939 [[Pratt & Whitney]] Twin Wasp R-1830. Prototyyppi tilattiin joulukuussa 1940.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Myrskyn prototyyppi lensi ensilentonsa joulukuussa 1941. Prototyyppi osoittautui lupaavaksi mutta liian raskaaksi. Tämä johti suunnittelumuutoksiin sekä kolmen koesarjakoneen (VL Myrsky I) rakentamiseen. Suunnittelumuutoksilla parannettiin koneen aerodynamiikkaa, suurennettiin siipeä ja kevennettiin rakenteiden painoa. Koneessa ilmeni rakenteellisia ongelmia suurilla lentonopeuksilla. Koesarjan koneet tuhoutuivat koelennoilla, joissa kaksi lentäjää kuoli ja yksi, kapteeni Per-Erik Sovelius, loukkaantui vakavasti.<ref>Raunio 1991 s. 110</ref>
Rivi 34:
Pääsyyksi onnettomuuksiin osoittautui aeroelastinen värähtely eli ns. flutter-ilmiö. Ilmiössä rakenteisiin syntyy ilman virtauksen seurauksena voimistuva värähtely, joka pahimmassa tapauksessa rikkoo rakenteen. Kokeissa löydettiin useita ilmiön mahdollistavia rajanopeus- ja korkeusyhdistelmiä. Koneen pyrstöstä korkeusohjaimista (korkeusvakaajista ja -peräsimistä) löytyi kaksi tai kolme flutter-muotoa. Yksi koneista (MY-4) tuhoutui siiven vääntymisestä ja siivekkeen rotaatiosta aiheutuvaan flutteriin, jonka perimmäisenä syynä oli siivekkeiden tasapainotuksessa tapahtunut työvirhe<ref name="erikois">Raunio 2002</ref>. Perimmäisenä syynä ilmiöön oli liiallinen kevennys rakenteen jäykkyyden kustannuksella<ref name="erikois"/>.
 
47 koneen VL Myrsky II -suursarja tilattiin Valtion Lentokonetehtaalta 18.8.1942 eli paljon ennen Stalingradin tappiota, joka laukaisi Saksan myymään laivueellisen [[Messerschmitt Bf 109]] -hävittäjiä, jotka saatiin maahan keväällä 1943. Muu hävittäjäkalusto hupeni samaan aikaan sekä määrällisesti että laadullisesti, joten kotimaista hävittäjäkonetta kaivattiin kipeästi. Ensimmäiset VL Myrsky II -sarjatuotantokoneet, jotka valmistuivat vuodenvaihteessa 1943-1944, otettiin kokeilukäyttöön tuhoutuneiden koesarjan koneiden tilalle. Laatuongelmien vuoksi Ilmavoimat alkoi saada Myrskyjä vasta heinä-elokuussa 1944, joten niiden merkitys [[jatkosota|jatkosodassa]] jäi vähäiseksi.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Prototyyppi, koesarjakoneet ja suursarja mukaan lukien rakennettiin kaikkiaan 51 konetta. Viivästysten vuoksi kone ei vastannut ajan vaatimuksia hävittäjälentokoneelle. Silti se oli [[Messerschmitt Bf 109|Messerschmitt Bf 109:n]] jälkeen Ilmavoimien nopein hävittäjäkone jatkosodassa. Myrskyä käyttivät sodan aikana vain Tiedustelulentolaivue 12 ja 16.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Kymmenen koneen Myrsky III -sarja tilattiin keväällä 1943, mutta se ei koskaan valmistunut. Sarja olisi ollut varustettu M-63-moottorilla. Ennen sarjan valmistuksen keskeyttämistä valmistetut osat käytettiin Myrsky II -sarjan hyväksi.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
== Käyttö==
[[Image:VL Myrsky II in flight.jpg|thumb|250px|right|Ilmavoimien Myrsky ilmassa]]
Myrskyn neljäs prototyyppi luovutettiin laivuekokeisiin joulukuussa 1943. Myrskyn ensimmäiseksi käyttäjäksi määrättiin Tiedustelulaivue 12. Ohjaajien tyyppikoulutus alkoi heinäkuun puolessa välissä ja koneiden luovutukset laivueelle elokuussa 1944. Ennen jatkosodan loppua Tiedustelulaivueet 12 ja 16 ehtivät vastaanottaa yhteensä 30 Myrskyä.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Jatkosodassa kaikkiaan 15 Myrskyä teki yhteensä 68 sotalentoa, joista toisessa käytiin ratkaisematon ilmataistelu Jak-7-hävittäjää vastaan. Kahdella muulla Myrskyllä vaurioitettiin kahta venäläistä hävittäjää. Kuusi Myrskyä teki pommituslennon 3. syyskuuta 1944.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
[[Lapin sota|Lapin sodassa]] kuusi Myrskyä teki 2.–23. marraskuuta 1944 13 sotalentoa, jotka olivat kaikki tiedustelulentoja.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Myrskyä pidettiin miellyttävänä lentää ja sen rullaus- ja maakäsittelyominaisuudet olivat leveän laskutelineen ansiosta myös hyvät. Se oli nopea ja riittävän ketterä, että sillä saattoi taistella kaartotaistelua uusimpien venäläiskoneidenkin kanssa. Sen pahimmaksi viholliseksi osoittautui lopulta Suomen sää. Pakon sanelemat kompromissit koneen materiaalivalinnoissa kostautuivat erityisesti liiman heikkona laatuna. Liimauksista oli vaikea tehdä tasalaatuisia ja ne eivät kestäneet sateista syksyä, koneiden säilyttämistä ulkona tai varastoimista kylmissä tiloissa.<ref name="erikois"/> Liitokset aukeilivat ja niitä jouduttiin vahvistamaan ruuveilla tai jopa nauloilla.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Vuosina 1943–1947 kymmenen Myrskyä tuhoutui onnettomuuksissa, joissa kuoli neljä lentäjää. Myrskyjen käyttö lopetettiin toukokuussa 1947 yhden koneen hajottua ilmassa. Viimeisen lentonsa Myrsky lensi helmikuussa 1948. Lentotunteja tuli yhteensä 3&nbsp;051<ref name="erikois"/>.
Rivi 71:
=== Aseistus ===
* Neljä kotimaista 12,7 mm VKT 12,70 LKk/42-konekivääriä lentokoneen nokassa. Keskimmäisiin oli 225 ja ulompiin 270 patruunaa per ase.
 
* Siipiin sai kaksi korkeintaan 100 kiloa pommia.
 
==Museokoneita Suomessa==
Koneista on jäljellä kolme epätäydellistä runkokehikkoa niihin kiinnitettyine pienosineen, aseet, neljä laskusiivekettä, kaksi korkeusperäsintä, laskutelineen renkaat sekä ohjaamon tuulilasi, kuomu ja varustus. Näiden lisäksi Keski-Suomen ilmailumuseossa on Myrskyn tuulitunnelimalli sekä noin 1 000 piirustusta. [[Ilmailumuseoyhdistys]], [[Keski-Suomen ilmailumuseo]] ja [[Suomen ilmailumuseo]] ovat käynnistäneet 16.3.2013 projektin, jonka tavoitteena on entisöidä yksi Myrsky (MY-14) museokuntoiseksi vuoteen 2019 mennessä<ref>http://www.vlmyrsky.fi/</ref>.
 
===Viitteet===▼
{{viitteet}}▼
 
== Lähteet ==
Rivi 86 ⟶ 82:
* Jukka Raunio: Valtion Lentokonetehtaan Historia. Osa 2: Tampereella ja sodissa 1933-1944. Forssan Kirjapaino Oy, 2007. ISBN 978-951-96866-8-4
* Valtion Lentokonetehdas: Myrsky. Käyttö- ja huolto-ohjeet. Elokuu 1944.
 
▲===Viitteet===
▲{{viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
Rivi 92 ⟶ 91:
* Panu Nykänen, ''Kotimaisten hävittäjien rakentaminen Suomessa 1939-1945'', Tekniikan akateemisten liitto, Helsinki, 1994.
* Pauli Hirvonen: ''Mitä-Missä-Milloin (Nuorten Ilmailukirja)'', Otava, Keuruu, 1961 (s.86)
 
{{Valtion lentokonetehdas}}
 
[[Luokka:Hävittäjälentokoneet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Myrsky”