Ero sivun ”Manneken Pis” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korj, lisätty malline "lähde" |
lisätietoja ja linkit päivitetty |
||
Rivi 1:
{{coor title dms|50|50|42|N|4|21|00|E|region:FR_type:landmark}}
[[File:Bruxelles Manneken Pis cropped.jpg|thumbnail|Manneken Pis]]
'''Manneken Pis''', [[Bryssel]]in murteella '''Menneke Pis''' ja joskus myös '''Petit Julien''', on [[Bryssel]]in kaupungin vanhassa keskustassa sijaitseva pronssipatsas. Patsas on korkeudeltaan 60 senttimetriä, ja sen kerrotaan olevan brysseliläinen henkisen vapauden symboli. Kyseessä on alun perin vedennoutopisteeksi tarkoitettu [[kaivo]], jossa pieni poika on [[virtsaaminen|pissalla]].
Liikkeellä on ainakin kaksi tarinaa pikkupoikapatsaan synnystä. Toisen mukaan pieni poika olisi patsaan tavoin sammuttanut pommin sytytyslangan, kun vihollinen oli halunnut sytyttää kaupungin tuleen.<ref name="mkYLE" /> Toisen tarinan mukaan eräs kadonnut lapsi olisi isän hänet löytäessä tekemässä juuri samaa kuin patsas. Isä, rikas brysseliläinen porvari, pystytti patsaan muistoksi pojan löytymisestä.▼
==Historia==▼
Pienoispatsas tilattiin vuonna [[1619]] kuvanveistäjä [[Jérôme Duquesnoy]]lta. Brysselin kaupungin asukkaat suojelivat patsastaan erityistoimin, kun ranskalaiset piirittivät kaupunkia vuonna [[1695]]. Nykyinen patsas ei kuitenkaan ole alkuperäinen vaan jäljennös, sillä alkuperäinen patsas katosi jäljettömiin 1960-luvulla{{Lähde}}.▼
▲Liikkeellä on ainakin kaksi tarinaa pikkupoikapatsaan synnystä. Toisen mukaan pieni poika olisi patsaan tavoin sammuttanut pommin sytytyslangan, kun vihollinen oli halunnut sytyttää kaupungin tuleen. Toisen tarinan mukaan eräs kadonnut lapsi olisi isän hänet löytäessä tekemässä juuri samaa kuin patsas. Isä, rikas brysseliläinen porvari, pystytti patsaan muistoksi pojan löytymisestä.
[[Kuva:Manneken_pis_xmas.jpg|thumbnail|250px|left|Manneken Pis puettuna [[tonttu|tontuksi]] muutama päivä ennen [[joulu]]a.]]
Patsaan pukemisesta erilaisiin asuihin on jo tullut perinne. Sitä harrastavat varsinkin eri ammattien edustajat, mutta myös erilaiset viralliset valtuuskunnat pukevat patsaalle omia kansallisia asusteitaan. Nykyisin Manneken Pis omistaakin useamman sadan asun kokoelman, jota säilytetään [[Brysselin Grand-Place]]n varrella sijaitsevassa kaupunginmuseossa Kuninkaan talossa (''Maison du Roi'').
Suurten juhlien yhteydessä Manneken Pissillä on ollut tapana suihkuttaa janoisille jotakin vettä sakeampaa, esimerkiksi viiniä tai hunajasimaa. Vuodelta [[1890]] kerrotaan, että kaksipäiväisten kaupungissa järjestettyjen juhlien aikana
Kansanperinteestä kiinnostuneet brysseliläiset yhteisöt ja järjestöt ovat ottaneet tavakseen juhlistaa [[Saint-Verhaegen]]in päivää [[20. marraskuuta]]<ref>Kyseessä on [[Brysselin vapaa yliopisto|Brysselin vapaan yliopiston]] vuosipäivä, jota myös opiskelijat perinteisesti ovat juhlineet.</ref>tarjoamalla patsaan pissamaa olutta.
Manneken Pis on noussut Brysselin kaupungin yhdeksi symboliksi ja turistikohteeksi yhdessä [[Brysselin Grand-Place]]n ja [[Atomium]]in kanssa.
▲==Historia==
▲Pienoispatsas tilattiin vuonna [[1619]]<ref name="mkYLE"/> kuvanveistäjä [[Jérôme Duquesnoy]]lta. Brysselin kaupungin asukkaat suojelivat patsastaan erityistoimin, kun ranskalaiset piirittivät kaupunkia vuonna [[1695]].
Nykyinen suihkulähteen patsas ei kuitenkaan ole alkuperäinen vaan jäljennös, sillä alkuperäinen patsas katosi 1960-luvulla ja löytyi seuraavana vuonna kanavasta kahteen osaan rikkoutuneena, eikä sitä enää uskallettu panna julkisesti esille, vaan se on sisällä. Varkauksia kuuluu patsaan historiaan aiemminkin, vuonna 1817. Sen jälkeen museoon palautetun patsaan aitoudesta on herännyt epäilys, ja sitä on tutkittu ensin röntgenkuvin, joista kuitenkaan ei tullut sen parempaa tietoa. Seuraavaksi patsaan pinnasta ja sisältä otetaan metallinäytteitä, joista selvitetään, onko metalli ajankohdalle tyypillistä. Nikkeli metallin seassa kertoo, että patsas olisi 1800-luvulta.<ref name="mkYLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/tutkijat_selvittavat_onko_aito_pissaava_poika_sittenkaan_aito/8213336 | Nimeke = Tutkijat selvittävät, onko aito pissaava poika sittenkään aito| Tekijä =Mikko Kuusisalo | Ajankohta = 9.8.2015 | Julkaisija =Yle.fi | Viitattu = 10.8.2015 }}</ref>
==Lähteet==
Rivi 20 ⟶ 22:
==Aiheesta muualla==
* Riitta Oittinen [http://riitta.oittinen.fidisk.fi/
{{commons|Manneken Pis van Brussel|Manneken Pis}}
* [http://www.visitonweb.com/vv/mannekenpis-fs.html Panorama 360° koko ruudun kuvassa "Manneken Pis"]
* [https://web.archive.org/web/20070930030353/http://www.adomonde.qc.ca/tourisme/j0205pg3.htm Adomonde] {{fr}}
* [http://www.ilotsacre.be/images/virtualvisit/manneken_pis.htm Manneken Pis: virtuaalivierailu, valokuvia ja pukeutumista]
* [https://web.archive.org/web/20080418070016/http://s149037247.onlinehome.fr/ludo/manneken-pis/ 3D
* Georges Dubosc (
▲* Riitta Oittinen [http://riitta.oittinen.fidisk.fi/texts/downloads/index_files/mannekenpis_oittinen.pdf "Manneken Pis suomipoikana ja maailmankansalaisena"] Teoksessa Maria Lähteenmäki & Minna Aalto (toim.): Identiteetit liikkeessä. Suomalaisten kokemuksia Belgiassa. Siirtolaisinstituutti: Turku 2007, 11-27
[[Luokka:Bryssel]]
| |||