Ero sivun ”VL Pyry” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pisteet kuvateksteihin |
p kaarevat lainausmerkit |
||
Rivi 23:
==Konetyypin kehitys ja tuotanto==
===Suunnittelu ja prototyyppi===
Pyryn kehityksen taustalla oli hävittäjäkoneiden harppauksittain 1930-luvun aikana noussut suorituskyky, minkä seurauksena lentäjäkoulutus alkoi vaatia alkeiskoulukoneen lisäksi kehittyneempää harjoitushävittäjää. Valtion lentokonetehdas teki alustavan ehdotuksen 240 hevosvoiman [[Argus As 10]] -[[V8
Ilmavoimien esikunta tilasi konetyypin suunnittelun lokakuun 1937 lopulla, ja suunnitteluprojektin sai hoidettavakseen [[Arvo Ylinen]] apunaan [[Torsti Verkkola]] ja [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]]. Saman vuoden joulukuussa konetyyppi sai nimen Pyry. Prototyypin tuotantoa alettiin valmistella marraskuussa 1938, ja puolustusministeriö teki tilauksen koneesta joulukuussa 750 000 markan hintaan. Prototyyppiin valittiin sunnittelun alkuvaiheista poiketen tehokkaampi 420 hevosvoiman Whirlwind
===Sarjavalmistus===
Rivi 36:
Sarjatuotantotöiden tilannetta selvitettiin ilmavoimien esikunnalle kirjeessä elonuussa 1940. Tuotantoa varten tarvittuja varusteita ja raaka-aineita puuttui edelleen, ja Pyry-sarja oli asettunut pitkän aikaa kiireellisyyden suhteen tehtävien häntäpäähän. Ongelmista huolimatta tehdas arvioi saavansa ensimmäisen sarjakoneen valmiiksi vuoden 1940 marraskuussa ja koko sarjan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.<ref name="Raunio235-236"/>
Syyskuun 1940 puolivälissä Pyryjä oli rakenteilla 20. Ensimmäinen kone vietiin tehtaan pääkonttorin käskystä lähes aikataulussa läpi, ja lastattiin junaan toimitusta varten 23. marraskuuta 1940. Seuraava kone, PY-3, valmistui joulukuussa 1940. Tuotanto kiihtyi alkuvuodesta ja tammikuussa 1941 oli toimitettu jo yhdeksän Pyryä. Helmikuussa koneita valmistui kaksi joka viikko. Viialan käyttö Pyryn tuotannossa päättyi vuoden 1941 huhtikuussa, jolloin suurin osa konesarjasta oli jo toimitettu. Huhtikuun jälkeen tehdas toimitti vielä neljä konetta toukokuussa ja viimeiset kaksi kesäkuussa. Sarja oli myöhässä tilaushetkellä määritetystä aikataulusta noin puoli vuotta ja sen kustannukset olivat nousseet kokonaisuudessaan noin viidellä miljoonalla markalla. Konekohtaiseksi hinnaksi tuli lopulta noin 484 000 markkaa, ja yhden sarjakoneen valmistukseen kului keskimäärin noin
===Myöhemmät modifikaatiot===
| |||