Ero sivun ”VL Pyry” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pieniä lisäyksiä, muotoilua, w |
|||
Rivi 6:
| suunnittelija =
| kuva = VL Pyry.JPG
| kuvateksti = VL Pyry [[Suomen
| ensilento = 29. maaliskuuta 1939
| esitelty = 1941
Rivi 19:
| muunnelmat =
}}
'''VL Pyry''' oli [[Valtion lentokonetehdas|Valtion lentokonetehtaan]] suunnittelema ja valmistama yksimoottorinen kaksipaikkainen [[harjoitushävittäjä]]. Pyry muodosti [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] jatkokoulutuksen perustan esittelystään vuonna 1941 aina 1950-luvun puoliväliin, jolloin sen korvasi [[Valmet Vihuri]]. Pyry oli lento-ominaisuuksiltaan vaativa kone etenkin kärkisakkaustaipumuksensa takia, minkä seurauksena konetyypillä sattui sen käyttöaikana useita onnettomuuksia, jotka johtivat 28 koneen tuhoutumiseen ja 27 lentäjän kuolemaan.
==Konetyypin kehitys ja tuotanto==
===Suunnittelu ja prototyyppi===
Pyryn kehityksen taustalla oli hävittäjäkoneiden harppauksittain 1930-luvun aikana noussut suorituskyky, minkä seurauksena lentäjäkoulutus alkoi vaatia alkeiskoulukoneen lisäksi kehittyneempää harjoitushävittäjää. Valtion lentokonetehdas teki alustavan ehdotuksen 240 hevosvoiman [[Argus
Ilmavoimien esikunta tilasi konetyypin suunnittelun lokakuun 1937 lopulla, ja suunnitteluprojektin sai hoidettavakseen [[Arvo Ylinen]] apunaan [[Torsti Verkkola]] ja
===Sarjavalmistus===
Ilmavoimien esikunta teki toukokuun 1939 alulla alustavan tilauksen 40 Pyrystä yhteishintaan 14 mijoonaa markkaa, mikä tarkoitti 350
Syyskuussa 1939 syttynyt [[toinen maailmansota]] jäädytti merkittävän osan Pyryn ulkomaille suunnatuista osahankinnoista, ja esimerkiksi koneen paineilmalaitteet jäivät kokonaan tulematta. Lentokonetehdas kehitti puuttuville osille omat korvikkeensa keväällä 1940. Koneen rakennusta vaivasi osapuutteiden lisäksi tiettyjen yleisraaka-aineiden, kuten [[teräs|teräksen]] ja [[duralumiini]]n vaikeutunut saatavuus.<ref name="Raunio235-236"/>
Rivi 36:
Sarjatuotantotöiden tilannetta selvitettiin ilmavoimien esikunnalle kirjeessä elonuussa 1940. Tuotantoa varten tarvittuja varusteita ja raaka-aineita puuttui edelleen, ja Pyry-sarja oli asettunut pitkän aikaa kiireellisyyden suhteen tehtävien häntäpäähän. Ongelmista huolimatta tehdas arvioi saavansa ensimmäisen sarjakoneen valmiiksi vuoden 1940 marraskuussa ja koko sarjan seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.<ref name="Raunio235-236"/>
Syyskuun 1940 puolivälissä Pyryjä oli rakenteilla 20. Ensimmäinen kone vietiin tehtaan pääkonttorin käskystä lähes aikataulussa läpi, ja lastattiin junaan toimitusta varten 23. marraskuuta 1940. Seuraava kone, PY-3, valmistui joulukuussa 1940. Tuotanto kiihtyi alkuvuodesta ja tammikuussa 1941 oli toimitettu jo yhdeksän Pyryä. Helmikuussa koneita valmistui kaksi joka viikko. Viialan käyttö Pyryn tuotannossa päättyi vuoden 1941 huhtikuussa, jolloin suurin osa konesarjasta oli jo toimitettu. Huhtikuun jälkeen tehdas toimitti vielä neljä konetta toukokuussa ja viimeiset kaksi kesäkuussa. Sarja oli myöhässä tilaushetkellä määritetystä aikataulusta noin puoli vuotta ja sen kustannukset olivat nousseet kokonaisuudessaan noin viidellä miljoonalla markalla. Konekohtaiseksi hinnaksi tuli lopulta noin
===Myöhemmät modifikaatiot===
Rivi 42:
Kärkisakkausongelman ratkaisemiseksi Pyryyn suunniteltiin vuoden 1940 lopulla ”BW-tyyppinen” trapetsisiipi. Uudella siipikonstruktiolla oli tarkoitus tehdä rakenteellisia kokeita VL Myrsky -hävittäjää varten. Siipi asennettiin kaikkiaan neljään koneeseen (PY-1, -24, -32 ja -37).<ref name="albatros117-118"/> Trapetsisiipi paransi Pyryn sakkausominaisuuksia, mutta heikensi samalla pituusvakautta. Koesiivistä luovuttiin kaikissa muissa koneissa PY-1:tä lukuun ottamatta,<ref name="albatros117-118"/> jossa niitä käytettiin koneyksilön käytöstä poistumiseen saakka.<ref name="Raunio235-236"/> Muissa koneissa tyydyttiin marraskuussa 1941 Viljo Rekolan ehdostuksesta asennettuihin siivenkärkien solarakoihin.<ref name="albatros117-118"/>
Trapetsisiipien jälkeen lentokonetehdas ehdotti käyttökelvottimiksi todetuista [[Caudron C.714]] -hävittäjistä saatujen Renault-moottorien asentamista neljään Pyryyn. Ehdotuksen yhteydessä esitettiin myös sisäänvedettävien laskutelineiden asentamista. Moottorien vaihtaminen ja sisäänvedettävien laskutelineiden asentaminen tosin jäi toteuttamatta ehdotuksen hautautuessa.<ref name="Raunio235-236"/>
Konetyyppi joutui lentokieltoon maaliskuun lopulla 1942 hajonneiden peräsintukien takia. Ongelma ratkaistiin muuttamalla yksiosaiset tuet kaksiosaisiksi V-tuiksi, mikä taas vastaavasti pahensi koneen peräpainoisuutta. Painopisteen ongelmat ratkesivat lopullisesti vasta vuonna 1944, kun moottoripukkia jatkettiin 16,5 senttimetrillä, ja koneen akku siirrettiin ohjaamon takaa tuliseinään.<ref name="albatros117-118"/>
Rivi 53:
===Aktiivikäyttö===
[[File:VL Pyry (SA-kuva 68645).jpg|thumb|PY-4 lennolla Vesivehmaalla joulukuussa 1941]]
Ensimmäinen sarjakone, PY-2, luovutettiin Tamperella lentovarikolle tammikuussa 1941 ja viimeinen, PY-39, saman vuoden kesäkuussa.<ref name="Raunio235-236"/> Pyryjä käyttivät pääasiassa [[täydennyslentolaivue]]et ja [[lentosotakoulu]]. Sotien jälkeen jäljellä oli 25 konetta, jotka pysyivät maassa syyskuusta 1944 elokuuhun 1945 kestäneen
Pyryn oli ensiarvoisen tärkeä rooli ilmavoimien hävittäjälentäjäkoulutuksessa,<ref name="Raunio235-236"/> vaikka kone olikin vaikea lennettävä loppuun saakka erilaisista parannuksista huolimatta. Kokeneemmat lentäjät pitivät Pyryä erinomaisena taitolentokoneena sen keveiden ohjainten ansiosta.<ref name="albatros117-118"/>
Konetyypin
==Museokoneet==
Rivi 116:
===Viitteet===
{{
[[Luokka:Koulukoneet]]
| |||