Wikipedia

Ero sivun ”Karjala-kysymys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
13 002 muokkausta
p linkki täsmennyssivuun Porkkala using AWB
p kh
Rivi 48:
Boris Jeltsinin hallituksen neuvonantajan toiminut [[Andrei Fjodorov]] kertoi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomille]], että hän oli ollut 1991–1992 mukana Venäjän hallituksen perustamassa 6–8 henkilön ryhmässä, joka oli laskenut Karjalan palauttamisen hintaa Suomelle. Hinnaksi arvioitiin 15 miljardia dollaria. Hänen mukaansa Koivisto ja Väyrynen tiesivät näistä epävirallisista keskusteluista ja yhteydenotoista.<ref>HS: [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135230075337 Fjodorov: Koivisto ja Väyrynen tiesivät Karjala-tunnusteluista] 5.9.2007, viitattu 10.9.2007</ref>
 
Kun Kainuun Sanomat kysyi Jaakko Blombergilta Fjodorovin haastattelun jälkeen uudestaan Karjala-työryhmästä, Blomberg sanoi suoraan, että hänellä on mielikuva, että Karjalan palauttamisen hintaa laskettiin ulkoministeriössä. Presidentin roolin hän kuitenkin kiisti asiassa. (KS 6.9. 2007)
 
Väyrynen on kommentoinut, ettei mitään vakavasti otettavia viestejä Karjalan myymisestä Venäjältä tullut, mutta totesi, että asiasta oli liikkeellä "kaikenlaisia”kaikenlaisia huhuja ja väitteitä"väitteitä”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=stt | Nimeke=Väyrynen: Karjalan myymisestä liikkui vain huhuja | Ajankohta=6.9.2007 12:58 | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4yrynen+Karjalan+myymisest%C3%A4+liikkui+vain+huhuja/1135230092209 | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Luettu=10.9. 2007 | Kieli= }}</ref>
 
Neuvostoliiton hajottua tehtiin vuonna 1992 Venäjän kanssa ns. [[naapuruussopimus]], jolla korvattiin YYA-sopimus. Se sisältää pykälän rajojen loukkaamattomuuden kunnioittamisesta, mutta ei sotilaallisia kohtia.
 
[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehdessä]] 49/1995 julkaistiin toimittaja [[Olli Ainola]]n artikkeli otsikolla –Suomi”Suomi vaihtoi Karjalan [[Euroopan unioni]]inin”. Siinä väitettiin, että neuvottelut Karjalan palautuksesta olisivat estäneet Suomen jäsenyyden EU:ssa ja [[Pohjois-Atlantin liitto|Natossa]]. Ulkoministeri [[Rafael Paasio|Paasio]] ilmoitti, että ”Sopimus vahvisti itärajan uudelleen, vaikka siitä ei paperille mitään sanallisesti pantukaan”.<ref>Olli Ainola. Kiusallinen Karjala, s. 17-21, Suomen Kuvalehti 49 / 1995, 8. joulukuuta</ref> Asiaa ei kuitenkaan ole julkisuudessa vahvistettu eivätkä rajakiistat ole olleet EU- tai NATONato-jäsenyyden este: Baltian maat hyväksyttiin molempiin jäseniksi, vaikka niillä ei ollut rajasopimusta Venäjän kanssa, samoin kuin [[Kypros]], vaikka [[Turkki]] käytännössä miehittää pohjoisosaa.
 
=== Uusi Venäjä ===
Rivi 68:
Karjala-keskustelu ei ole yltänyt sen enempää sisä- kuin ulkopoliittisellekaan tasolle joitakin yksittäisiä kannanottoja lukuun ottamatta, vaan se on jäänyt kansalaiskeskusteluksi. Mikään merkittävä puolue tai poliittinen taho Suomessa ei aja Karjalan palautusta. Jotkin yksittäiset poliitikot kuten [[Ari Vatanen]] ja [[Risto Kuisma]] ovat kuitenkin ilmaisseet tukensa palautukselle, kun taas esimerkiksi presidentti [[Mauno Koivisto]] on jyrkästi vastustanut jo asiasta puhumistakin. [[Suomen presidentinvaalit 2006|Vuoden 2006 presidentinvaaleissa]] [[Timo Soini]] ja [[Arto Lahti]] kannattivat palautusta avoimesti, ja Lahdella se kuului pääteemoihin. Karjala-keskustelusta on myös lisätty maininta [[CIA|CIA:n]] The World Fact Bookiin, jonka tarkoituksena on palvella yhdysvaltalaista yleisöä ja päätöksentekijöitä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Finland - Transnational Issues | Ajankohta=6 September, 2007 | Osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/fi.html#Issues | Julkaisija= CIA - The World Factbook| Luettu= | Kieli= {{en}} }}: ''"various groups in Finland advocate restoration of Karelia and other areas ceded to the Soviet Union, but the Finnish Government asserts no territorial demands"''</ref>
 
Karjala-keskustelua käydään aktiivisesti esimerkiksi Internetin keskustelupalstoilla kuten [[KareliaForum]]issa ja siirtokarjalaisten heimolehdessä [[Karjala (sanomalehti)|Karjala]]ssa. Ajoittain keskustelu ylittää uutiskynnyksen Venäjällä: vuoden 2003 mielenosoitus ja Karjalan palautus -kirjan julkistaminen olivat esillä tiedotusvälineissä. Venäläinen televisiokanava [[NTV (Venäjä)|NTV]] lähetti vuonna [[2002]] Karjalan palautuksesta dokumentin ja [[Ren TV]] vuonna [[2006]]. Myös mielipidemittaukset on noteerattu Venäjällä. Venäjän ulkoministeri [[Sergei Lavrov]] sanoi 18. tammikuuta 2005, että mielipidemittauksia järjestävät ovat ”provokaattoreita, joiden tarkoituksena on elvyttää aluevaatimuksia”.<ref>Riitta Vainio: "Provokaattoreita ja sovittelijoita". Helsingin Sanomat 21.8.2005. [http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101980677366]; Venäjän ulkoministeri suomi Karjala-kyselyjen tekijöitä. STT 19.1.2005 [http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet.asp?id=926548] Grani.ru Лавров: Вопрос о возвращении Финляндии российских территорий - провокация [http://grani.ru/Politics/World/Europe/m.83013.html]</ref> Helsinkiläinen asianajaja [[Kari Silvennoinen]] ilmoitti 22.5. 2006 aikovansa oikeustoimiin Venäjän valtiota vastaan, jotta menetettyjen tilojen omistajat saisivat omistusoikeutensa takaisin.<ref>Asianajaja perää omistusoikeuksia menetetyn Karjalan kiinteistöihin. HS 22.5. 2006 [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Asianajaja+per%C3%A4%C3%A4+omistusoikeuksia+menetetyn+Karjalan+kiinteist%C3%B6ihin/1135219995437]</ref> Venäläinen media huomioi asian, ja muun muassa uutistoimisto [[Itar-Tass]] ja verkkolehdet Novyje Izvestija ja Vremja Novostei kirjoittivat aiheesta.<ref>STT: Venäläisviestimet pohtivat Karjala-vaateita 29.5.2006 [http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=35968], Novyje Izvestija [http://www.newizv.ru/news/2006-05-29/47136/] Kasparov.ru [http://www.kasparov.ru/material.php?id=447AE0B223CB0] Ura.ru [http://www.ura.ru/content/world/29-05-2006/news/5490.html] Novyi Region [http://www.nr2.ru/policy/68882.html] Pravda [http://www.pravda.ru/world/europe/european/29-05-2006/86010-Karelia-0]</ref> Venäläiset tuomioistuimet hylkäsivät Silvennoisen vaatimukset ja Europan ihmisoikeustuomioistuin ei ottanut niitä käsittelyyn<ref>http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1654&author=10</ref>. Tammikuussa 2010 [[sortavala]]laisiin postilaatikkoihin oli ilmestynyt lentolehtisiä, joissa kehotettiin kaupunkilaisia järjestämään kansanäänestys Suomeen liittymisestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/83914-venajan-karjalassa-outo-kampanja-kuka-levittaa-suomeen-liittymista | Nimeke =Venäjän Karjalassa outo kampanja: Kuka levittää Suomeen liittymistä? | Tekijä =Ossi Kurki-Suonio | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2.2.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =uusisuomi.fi | Viitattu = 4.4.2011 | Kieli = }}</ref> Tempauksessa vastuussa olleelle venäläismiehelle annettiin 100&nbsp;000 ruplan sakkotuomio. Hänen mukaansa kyseessä oli hätähuuto Karjalan kehnon tilanteen vuoksi. Mies hakee poliittista turvapaikkaa Suomesta. (4.4.2011)<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194673325208/artikkeli/venalainen+haaveili+karjalan+liittamisesta+suomeen+-+hakee+nyt+turvapaikkaa.html | Nimeke =Venäläinen haaveili Karjalan liittämisestä Suomeen - Hakee nyt turvapaikkaa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =4.4.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Aamulehti | Viitattu = 4.4.2011 | Kieli = }}</ref>
 
== Palautusjärjestöt ==
Rivi 74:
Koska puolueet eivät ole ottaneet asiaa ajaakseen, on perustettu muutamia kansalaisjärjestöjä ajamaan asiaa. Näistä jäsenmäärältään suurin on talvisodan jälkeen perustettu karjalaisten etujärjestö [[Karjalan Liitto]]. Sen tavoitteisiin on aina kuulunut karjalaisen kulttuurin vaalimisen lisäksi Karjalan palautus Suomen valtiolliseen yhteyteen. Keväällä 2004 pidetyssä seminaarissa liitto totesi Karjala-kysymyksen tarkoittavan Karjalan palautusta. Karjalan Liiton puheenjohtaja [[Markku Laukkanen]] on valitellut, että niin sanotut ”pienet palautusjärjestöt” vaikeuttavat Karjalan Liiton toimintaa Venäjällä ja pilaavat sen maineen siellä.<ref>Markku Laukkanen (5.2.2004) Karjalan Liitto ja Karjalan palautus. [[Karjala (sanomalehti)|Karjala]] [http://web.archive.org/web/20050107074543/http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/376/karjalapalautus.htm]</ref>
 
Muut palautusjärjestöt ovat syntyneet tyytymättömyydestä Karjalan Liiton toimintaan palautusasiassa. Järjestöistä näkyvimmät ovat [[ProKarelia]], [[Aluepalautus ry.]], ja [[Tarton Rauha ry.]]. ''ProKarelia'' on kansalaisjärjestö, joka haluaa edistää Karjala-keskustelua. Sillä on tähän tarkoitukseen internet-sivut, ja se julkaisee uutisia ja ''Karelia Klubi'' -nimistä palautuslehteä, joka ilmestyy kuudesti vuodessa. ''Aluepalautus ry.'' on lähettänyt yksityisten karjalaisten tilojen palautusanomuksia Venäjän hallitukselle ja tiedottaa palautuksesta liittyvistä kysymyksistä ja järjestää yleisötilaisuuksia, seminaareja ja koulutusta. ''Tarton Rauha ry.'' järjestää muun muassa keskustelutilaisuuksia. ProKarelia julkaisi vuonna 1998 ”''Karjalan reformin''” ja maaliskuussa 2005 ''Karjalan palautus'' -nimisen kirjan, joka sai julkisuutta aina Venäjällä asti.
 
== Kysymyksen osa-alueita ==
Rivi 81:
Venäjä on antanut ymmärtää, ettei sillä ole aikomusta suostua Karjalan palauttamista koskeviin neuvotteluihin. Mielipidemittauksia kommentoidessaan (18.1.2005) ulkoministeri Lavrov totesi, että jos palautusta pyydetään, ”vastaus tulee olemaan ehdottoman kielteinen”.<ref name="vvk">Riitta Vainio: "Provokaattoreita ja sovittelijoita". Helsingin Sanomat 21.8.2005. [http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101980677366]</ref> Palautusta kannattavien toiveita on kuitenkin vahvistanut Venäjän ja Japanin edistyminen [[Kuriilit|Kuriilien saarten]] kiistassa. Venäjä on myös palauttanut Kiinalle pienen maa-alueen maiden rajalta ja yrittänyt tehdä rajasopimuksia Baltian maiden kanssa. Usein arvellaan, että Karjalan palautus vahvistaisi vaatimuksia muissa Venäjän rajakysymyksissä kuten juuri Kuriilien tai [[Kaliningrad]]in tapauksissa.
 
Kuriilien ja Baltian rajakiistat eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia Karjala-kysymykseen, sillä mailta puuttuvat rajasopimukset toisin kuin Suomelta. Kiinalle palautettu maa-alue on pinta-alaltaan (337&nbsp;km<sup>2</sup>²) ja väestöltään huomattavasti Suomen luovuttamia alueita pienempi (noin 40&nbsp;000&nbsp;km²). Lisäksi esimerkiksi Viron kanssa tehty kaatunut sopimus perustuu [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|Neuvosto-Viro]]n rajoihin eikä Tarton rauhaan.
 
Helsingin Sanomien tilaamassa tutkimuksessa 10&nbsp;% epäili palautuksen kiristävän Suomen ja Venäjän suhteita. Tämä oli neljänneksi suurin syy vastustamiseen. ProKarelia uskoo, että palautus liennyttää maiden välejä ja että se luo Venäjästä myönteisen kuvan. ProKarelian kielenkäytössä palautus nähdään molempia osapuolia hyödyttävänä win-win-projektina.
Rivi 89:
===Suomen kanta===
 
Suomen virallinen kanta on, että rajoja voidaan muuttaa rauhanomaisesti eivätkä Pariisin rauha tai EU-sopimukset sitä estä, mutta tarvetta siihen ei ole. Tämän sanoi ulkoministeriön edustaja [[Yleisradio]]n ''Suomi puhuu'' -ohjelmassa [[2003]]. Myös muut viralliset lausunnot ovat olleet samansuuntaisia. Presidentti Martti Ahtisaari sanoi vuonna 1998:'' "Suomen”Suomen virallinen kanta on, että Suomella ei ole aluevaatimuksia Venäjälle. Jos Venäjä haluaa keskustella luovutettujen alueiden palauttamisesta, Suomi on siihen valmis."”''.<ref name="svk">Martti Ahtisaari. Suullinen lausunto lehdistötilaisuudessa, Kuopio 30.7.1998 / HS 31.7.1998</ref> Myös ulkoministeri [[Erkki Tuomioja]] vastasi eduskunnassa [[Risto Kuisma]]n kirjalliseen kysymykseen 22. joulukuuta 2004 samalla tavoin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ristokuisma.net/arkisto/kuisma2004/ristokuisma041222.htm | Nimeke = Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan vastaus kysymykseen Karjalan kysymyksestä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.12.2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Risto Kuisma | Viitattu = 6.3.2008 | Kieli = }}</ref> Pääministeri [[Matti Vanhanen]] taas totesi YLEn pääministerin haastattelutunnilla 21.11. 2004, että ei ''"aio”aio olla pääministerinä tätä rauhaa vahingoittamassa"vahingoittamassa”''.<ref>Antti Munnukka. Kollaa kesti - valitettavastiko? Etelä-Saimaa 8.12.2004</ref>
 
=== Palautuksen hinta ===
Rivi 95:
[[Kuva:Sortavalan maaseutua.jpg|thumb|200px|Karjalassa on monin paikoin käytössä vanhat suomalaiset talot. Kuva Sortavalan maaseudulta.]]
[[Kuva:Svetogorsk.jpg|thumb|right|200px|Neuvostoaikana rakennettuja asuintaloja [[Enso]]ssa (venäjäksi Svetogorsk)]]
Pelko siitä, että palautus aiheuttaisi suuria kustannuksia, on suurin vastustuksen syy. Helsingin Sanomien tilaamassa tutkimuksessa 42&nbsp;% palautuksen vastustajista oli sitä mieltä ”jälleenrakentaminen olisi liian kallista”. Palautusta verrataan Saksojen yhdistämiseen ja sen odottamattoman suuriin kustannuksiin. Myös luovutettujen aluiden ränsistynyt nykytila arveluttaa. Vain palautukseen myönteisesti suhtautuvat ovat tehneet varsinaisia laskelmia. Jotkut eivät pidä siitä, että tällaisessa "vääryyden”vääryyden korjaamisessa"korjaamisessa” edes ajatellaan sen hintaa.
 
Kansalaisjärjestö ProKarelian vuonna 1999 teettämän selvityksen mukaan palautus olisi taloudellisesti kannattava. Tämän alueelle muuttaviin 400&nbsp;000 suomalaisiin, sinne tehtäviin kotimaisiin ja ulkomaisiin investointeihin ja sen luonnonvaroihin pohjautuvan tutkimuksen mukaan kustannukset olisivat noin 30 miljardia euroa kymmenen vuoden palautusprojektin aikana.<ref>[http://prokarelia.net/fi/?x=reformi&y=4-43 ProKarelia. Reformi 10 vuoden kassavirtana]</ref> Vertailun vuoksi Suomen valtion vuosibudjetti vuonna 2015 on noin 54 miljardia euroa. ProKarelian tutkimusta on kritisoitu: Helsingin Sanomat piti pääkirjoituksessaan 29. kesäkuuta [[2000]] laskelman yhtä lähtökohtaa palautettaville alueille muuttavista 400&nbsp;000 suomalaisesta toiveajatteluna.<ref>Pääkirjoitus: Todellisuudelle vieras ennuste. Helsingin Sanomat 29.6. 2000 [http://www.hs.fi/arkisto/suojatut/hakutulos?free=Todellisuudelle+AND+vieras+AND+ennuste] (palvelu vaatii kirjautumisen)</ref> Vastineessaan Prokarelia kertoi, että arvio muuttajista perustui osaltaan Suomen Kuvalehden 22. lokakuuta [[1999]] julkaisemaan mielipidemittaukseen, jonka mukaan 10&nbsp;% suomalaisista olisi valmiita muuttamaan alueelle<ref>[http://www.verkkouutiset.fi/cgi-bin/pika/jutut.pl?/arkisto/Arkisto_1999/3.joulukuu/base+1643 Karjalan palauttamisen lasketaan kannattavan. Verkkouutiset 8.12.1999]</ref> ja arveli, ettei HS ollut tutustunut koko selvitykseen.<ref>Martti Valkonen. ProKarelian vastine Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. 13.7. 2000 [http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=84&author=1]</ref>
Rivi 101:
Venäjä-tutkija, itsekin palautusta käsittelevän kirjan kirjoittanut tohtori [[Ilmari Susiluoto]] sanoi [[Kirjatyö]]-lehden haastattelussa tammikuussa 2000, ettei ProKarelian kustannusarvio ”perustu tosiasioihin”, ja katsoi Karjalan palautuksen tuovan tuhansia ongelmia.<ref>[http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2000/1/muut/haastattelu.html Jarmo Boberg. Vaalit eivät tuoneet ratkaisua Venäjällä. 27.1.2000]</ref> Venäjällä toiminut arkkitehti ''Esa Paaso'' arvioi 1998 jo Viipurin remontin maksavan 30 miljardia markkaa (noin viisi miljardia euroa), ja että alue on syrjäseutua, jonne on vaikea houkutella investointeja.<ref>[http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/4.syyskuu/LY3498AB.HTM Karjalan palautus tulisi kalliiksi. Verkkouutiset 4.9.1998]</ref>
 
Karjalan palautusta kannattavan [[Helsingin kauppakorkeakoulu]]n professori [[Arto Lahti|Arto Lahden]] mukaan Karjalan infrastruktuurin kuten teiden ja asuntojen rakentamiseen kuluisi kymmenen vuoden aikana kaikkineen 28 miljardia euroa. Arvio jakautuu siten, että 20 miljardia euroa tulee yksityisiltä tahoilta ja kahdeksan miljardia euroa julkiselta taholta.<ref>Arto Lahden esitelmä Karjala-seminaarissa 23.8.2005 [http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=656&author=65 lyhennelmä]</ref> Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori [[Pekka Pihlanto]] esitti [[Kanava (1974)|Kanavassa]] 4-54–5/2000 ja 7/2000 ja [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] 28.7.2006 monia varauksia Karjalan palautuksen väitetyn taloudellisen kannattavuuden suhteen.<ref>Pekka Pihlanto. NATO-optio ja Karjalan kysymys. Kanava 4-5/2000.</ref><ref>Pekka Pihlanto. Viileän analyyttisesti Karjalasta. Kanava 7/2000.</ref><ref>[http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=palautuksesta+ei+etua&hae=Hae Karjalan palautuksesta ei olisi ollut etua. HS 28.7.2006]</ref>
Suomen Pankin osastopäällikkö [[Antti Suvanto]] arvioi Helsingin Sanomissa elokuussa 2005, että Karjalaan tehtävät rahansiirrot olisivat suhteessa paljon suuremmat kuin Saksan yhdistymisen hinta ja että Suomesta ei löytyisi sellaista maksuhalukkuutta. Se ei Suvannon mukaan olisi mikään sopuisa hanke.<ref>[http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=mik%C3%A4%C3%A4n+sopuisa+hanke+solidaarisuutta&hae=Hae Itä-Saksasta 80 miljardin nettolasku vuosittain. HS 21.8.2005]</ref>
 
Rivi 152:
**Karjalan alueen palautukseen kielteisesti suhtautunut puolustusvoimien entinen komentaja [[Gustav Hägglund]] ehdotti muistelmiensa mukaan presidentti Ahtisaarelle Petsamon palauttamista, mutta tämä ei kannattanut ehdotusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=227589&search=H%E4gglund%20halusi%20Petsamon%20takaisin | Nimeke = Hägglund halusi Petsamon takaisin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =19.08.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE | Viitattu = 6.3.2008 | Kieli = }}</ref>
* Vuokraus &ndash; alue vuokrattaisiin siirtymäajaksi, jonka jälkeen se palautuisi Suomelle tai Venäjälle.
**Ehdotusta on tuonut esille Risto Kuisma Ilta-Sanomissa 27.9. 2006.<ref>Ilta-Sanomat 29.7.2006: [http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1211328 Kuisma haluaa vuokrata Karjalan], luettu 4.10.2006.</ref>
* Yhteinen kehityskohde &ndash; alue ei olisi kummankaan omistuksessa vaan yhdessä kehittäen se toisi hyödyt ja haitat molemmille. Euroopan unionin kehitysavun käyttämistä alueen kehittämiseen on myös ehdotettu.
* Erillinen talousalue &ndash; alue palautuisi Suomelle ja sitä pidettäisiin erillään siten, että alueen verotulot ohjattaisiin vain alueelle.
Rivi 265:
=== EVAn asennetutkimus ===
 
Maaliskuussa 2006 julkaistun [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]] asennetutkimuksen (12181&nbsp;218 vastaajaa, satunnaisotanta Manner-Suomen 18-7018–70-vuotiaista)<ref>[http://web.archive.org/web/20060523024300/http://eva.fi/files/1523_ikkunat_auki_maailmaan.pdf EVAn asennetutkimus, maaliskuu 2006]</ref> mukaan 73&nbsp;% vastaajista oli sitä mieltä, että Karjala-keskustelu pitäisi lopettaa. Tutkimuksessa kommentoidaan: ”Yksi mahdollinen kiistan aihe Suomen ja Venäjän suhteissa voisi olla kysymys aikanaan Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan palauttamisesta. Suomalaisten valtaenemmistö, kolme neljästä, haluaisi poistaa tämän aiheen keskusteluagendalta (kuvio 37c). Onkin selvää, että aluevaatimusten aktiivinen esittäminen huonontaisi maiden välisiä suhteita.”
 
{| border="1" cellpadding="2" class="toccolours" style="margin: 0 0 1em 1em; border-collapse: collapse; clear: right"
|-
|colspan="8" align="center" |"Keskustelu”Keskustelu Karjalan palauttamisesta tulisi jo lopettaa maassamme"maassamme”
|-
!width="130"|Teettäjä
Rivi 297:
 
* {{Kirjaviite | Tekijä= [[Max Jakobson|Jakobson Max]] | Nimeke= Tilinpäätös | Vuosi=2003 | Julkaisija=Otava, Helsinki | Tunniste= ISBN 951-1-18856-9 }}
* Joenniemi, Pertti (1998), "The”The Karelian Question: On the Transformation of a Border Dispute"Dispute”. Cooperation and Conflict, vol. 33(2), 1998 (b).
* Joenniemi, Pertti. (1996) Ways of Managing Border Disputes in Present-Day Europe: The Karelian Question [http://src-h.slav.hokudai.ac.jp/sympo/96summer/joenniemi.pdf]
* {{Kirjaviite | Tekijä= Koivisto, Mauno | Nimeke= Kaksi kautta II: Historian tekijät | Vuosi=1995 | Julkaisija= Kirjayhtymä, Helsinki | Tunniste=951-26-4082-1 }}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjala-kysymys”