Ero sivun ”Asfaltti” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  4 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 15122723, jonka teki 85.76.115.158 (keskustelu)
(Kumottu muokkaus 15122723, jonka teki 85.76.115.158 (keskustelu))
[[Kuva:Asphalt base.jpg|thumb|250px|AsvalttiaAsfalttia.]]
[[Kuva:AF-asphalt-laying-machine.jpg|thumb|250px|Tien päällystämistä asvaltillaasfaltilla.]]
'''AsvalttipäällysteetAsfalttipäällysteet''' (kreikan kielen sanasta άσφαλτος, ''vuoripiki'') ovat öljystä jalostetun [[bitumi]]n ja [[kivi]]aineksen [[seos|seoksia]], joita käytetään [[tie|teiden]] päällystykseen. Asfalttipäällysteet luetaan betonin ohella [[kestopäällyste]]isiin toisin kuin esimerkiksi [[öljysora]]. AsvalttipäällysteistäAsfalttipäällysteistä puhuttaessa käytetään usein yleisnimitystä '''asvalttiasfaltti''' (myös '''asfalttiasvaltti''').
AsvalttiAsfaltti on myös nimitys luonnossa esiintyvälle bitumille.
 
== Historia ==
 
AsvaltinAsfaltin historia alkaa muinaisista [[Mesopotamia]]sta, jossa asvalttiaasfalttia käytettiin tekemään temppelikylpylöistä ja vesitankeista vesitiiviitä. Muinaiset foinikialaiset, egyptiläiset, sekä roomalaiset hyödynsivät luonnollisen asvaltinasfaltin liimaavaa ja eristävää ominaisuutta.
 
Luonnollista asvalttiaasfalttia löytyy [[AsvalttijärviAsfalttijärvi|asvalttilähteistäasfalttilähteistä]] sekä kiviasvalttinakiviasfalttina.<ref name="historiaa">{{Verkkoviite | osoite = http://www.rakennus-opas.com/asfaltin-historia.html | nimeke = AsvaltinAsfaltin historia | julkaisu = Rakennusopas | viitattu = 7. heinäkuuta 2013 }}</ref> Sen merkittävimmät esiintymisalueet ovat [[Israel]], [[Kroatia]], [[Syyria]] sekä [[Trinidad ja Tobago]].{{lähde}}
 
Ensimmäiset varsinaiset asvaltinasfaltin käytöt tienrakennukseen tapahtuivat Babyloniassa vuonna 625 eaa.<ref name="historiaa" />
 
== Asfalttipäällysteet ==
[[Kuva:Asphalt plant pic.jpg|thumb|250px|Asfalttiasema.]]
 
Keinotekoinen asvalttiasfaltti, asvalttipäällysteasfalttipäällyste, on rakennusmateriaali, joka valmistetaan [[murske]]en, mineraaliyhdisteiden, [[Hiekka|hiekan]] ja [[bitumi]]n seoksesta. Sitä käytetään muun muassa teiden ja lentokenttien [[kiitotie|kiitoteiden]] päällystykseen. Päällysteeseen kelpaavalla murskeen kiviaineksella on tarkat laatuvaatimukset, mutta usein murske saadaan lähialueilta – siksi [[Maarianhamina]]n kadut ovat punaisia (punaisen graniittimurskeen takia). Nykyisin bitumi voidaan myös värjätä, näin on tehty esimerkiksi Helsingin punaisten pyöräteiden tapauksessa.
 
AsvalttipäällysteitäAsfalttipäällysteitä on monia eri laatuja, yleisin on pihojen, katujen ja teiden päällystyksessä käytettävä asvalttibetoniasfalttibetoni (AB). AsvalttibetoninAsfalttibetonin tyypillinen kerrospaksuus on 5 senttimetriä. Bitumimäärä ja käytettävän kiviaineksen raekoko vaikuttavat asfalttibetonin kulutuskestävyyteen ja pinnan sileyteen. Kiviaineksen väri vaikuttaa päällysteen väriin ja massaan voidaan myös lisätä väripigmenttiä. AsvalttibetoninAsfalttibetonin pintaan voidaan lisäksi liimata bitumilla ohut värillinen murskekerros, jolloin saadaan sirotepintaus (SP). Avoin asvalttiasfaltti (AA) läpäisee vettä paremmin kuin tavallinen asvalttiasfaltti, sitä käytetään muun muassa pelikenttien päällysteenä. Valuasfaltti (VA) on asvalttibetoniaasfalttibetonia tiiviimpi ja sileämpi päällyste, sileys saattaa ilmetä myös haitallisena liukkautena. ValuasvaltinValuasfaltin alla pitää olla toinen sidottu päällyste, kuten asvalttibetoniasfalttibetoni, betoni tai öljysora. ValuasvalttiaValuasfalttia käytetään teille muodostuvien ajourien, kuoppien ja [[routa|roudan]] aiheuttamien halkeamien paikkaukseen, sitä ei tiivistetä. Sitä voidaan käyttää myös koko vanhan pinnan päällystämiseen uudelleen. Tyypillisesti valuasvalttikerrosvaluasfalttikerros on paksuudeltaan 2–4 senttimetriä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tuohimaa, Raimo | Nimeke = Pihojen pohja- ja päällysrakenteet | Vuosi = 2011 | Luku = 5.1 | Selite = Infra 22-710051 -ohjekortti | Julkaisija = Rakennustietosäätiö | Viitattu = 5.11.2013 }}</ref>
=== Valmistus ja levittäminen päällystekäyttöön ===
AsvalttiAsfaltti valmistetaan erityisillä laitteilla, joissa kiviaines (runkoaine), bitumi (sideaine) ja tarpeelliset lisäaineet yhdistetään. Kiviaineksen laadulla, raekoolla ja raekokojen jakautumalla muutetaan myös asfaltin pinta- ja kesto-ominaisuuksia. Kiviaines kuumennetaan kuumennusrummussa ja sekoitetaan juoksevaksi lämmitettyyn bitumiin sekä muihin tarvittaviin aineisiin. Sekoitettu asfaltti lasketaan kuorma-auton lavalle, jolloin sen lämpötila on vielä noin 160 astetta.
 
Viime vuosina asvaltinasfaltin kuljetuksessa ovat yleistyneet puolipyöreät lavat, joita käytettäessä asvalttimassanasfalttimassan lajittuminen kuljetuksen aikana on vähäisempää. Levityskoneella asvalttiasfaltti levitetään ja tasataan halutulle pinnalle. Kerroksen paksuus uudelleenpinnoituksessa on tyypillisesti 90–120&nbsp;kg/m² eli 4–5&nbsp;cm. Lopuksi asvalttiasfaltti tiivistetään [[tiejyrä|jyrällä]], jolloin rakenteen kestävyys paranee.
 
== Hiljainen asvalttiasfaltti ==
 
Niin kutsuttu hiljainen asvalttiasfaltti on pienirakeisempaa, joustavampaa ja huokoisempaa kuin normaali asvalttiasfaltti. Nämä ominaisuudet vähentävät rengasmelua. Uutena hiljainen asfaltti on 4–6 desibeliä normaalipäällystettä hiljaisempi, ja yhden vuoden jälkeen ero vakiintuu 3–4 desibeliin. Kolmen desibelin ero tarkoittaa sitä, että ääniteho puolittuu.
 
Hiljainen asvalttiasfaltti sopii parhaiten teille, joilla liikenteen nopeus on 40–80 kilometriä tunnissa. Auton renkaiden ja päällysteen kosketuksesta syntyvä rengasmelu on suurin yksittäinen melunlähde, kun auton nopeus ylittää 40 kilometriä tunnissa. Kuorma-autoilla vastaava nopeusraja on 50 kilometriä tunnissa.
 
Hiljaisen asvaltinasfaltin hinta on noin puolitoistakertainen karkeampaan päällysteeseen verrattuna ja se kuluu tavallista asfalttia nopeammin. Sitä ei tarvitse kuitenkaan levittää yhtä paksua kerrosta.
 
== Katso myös ==
31 535

muokkausta