'''Paul Éluard''' (oik. ''Eugène Émile Paul Grindel'', [[14. joulukuuta]] [[1895]] [[Saint-Denis]], [[Ranska]] – [[18. marraskuuta]] [[1952]] [[Pariisi]], Ranska) oli ranskalainen [[surrealismi|surrealistirunoilija]], joka kuului surrealismin perustajiin<ref name="lw" />.
Éluard sairasti [[tuberkuloosi]]a, ja oleskeli usein parantoloissa. Hän osallistui kuitenkin ensimmäiseen maailmansotaan, jossa hän haavoittui. 1920-luvun puolivälissä hän liittyi [[Ranskan kommunistinen puolue|kommunistipuolueeseen]], josta hänet kuitenkin 1933 erotettiin. Hän liittyi puolueeseen uudestaan 1942<ref name="lw">[http://web.archive.org/web/20080504080759/http://www.litweb.net/biography/252/Paul_Eluard.html Litweb.net] viitattu 18.10.2009</ref> ja runot muuttuivat poliittisemmiksi. Jo 1930-luvulla hän oli hylännyt surrealismin.<ref name="lw" /> Hän toimi [[Ranskan vastarintaliike|Ranskan vastarintaliikkeessä]]. Poliittinen sinisilmäisyys sai hänet ylistämään Stalinia.<ref name="lw" /> [[Milan Kundera]] on muistellut järkytystään, kun Paul Éluard hyväksyi julkisesti Kunderan ystävän, prahalaisen kirjailijan [[Zavis Kalandra]]n hirttämisen 1950.<ref>[http://www.weeklystandard.com/Utilities/printer_preview.asp?idArticle=4328 Weeklystandard.com] viitattu 18.10.2009</ref>
