Ero sivun ”Järvilohi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jkv (keskustelu | muokkaukset) →Lähteet: viitteet |
Jkv (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 27:
Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut [[Vuoksen vesistö]]ssä, jossa lohta on myös kutsuttu '''saimaanloheksi''' (''Salmo salar saimensis''). Järvilohikanta jäi vesistöön [[relikti]]ksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti [[Lieksanjoki|Lieksanjoessa]], toinen [[Pielisjoki|Pielisjoessa]] ja [[Koitajoki|Koitajoessa]]. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen [[Saimaa]]n järvilohi on nykyään lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnossa lisääntyvien kantojen palauttaminen. Vuoksen vesistön lisäksi järvilohta on nykyisin istutettuna muun muassa [[Päijänne|Päijänteessä]] ja [[Inarijärvi|Inarijärvessä]].
Saimaan järvilohen luonnonvaraista lisääntymistä on pyritty palauttamaan kunnostamalla kutupaikkoaja vanhoissa kutujoissa. Ala-Koitajoen Pamilon voimalaitos velvoitettiin vuonna 2013 juoksuttamaan voimalaitoksen alapuoliseen uomaan enemmän vettä, ja vuonna 2015 havaittiin ensimmäistä kertaa siirrettyjen emokalojen onnistunut kutu joessa.<ref>[http://www.esaimaa.fi/Online/2015/05/04/Saimaan%20j%C3%A4rvilohi%20sai%20hartaasti%20odotettuja%20j%C3%A4lkel%C3%A4isi%C3%A4/2015118986842/4
Saimaan järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja pyrstöevässä oleva lovi on pienempi. Se jää pienikokoisemmaksi kuin merilohi ja harvoin kasvaa 10-kiloiseksi.
| |||