Ero sivun ”Urho Lahti” versioiden välillä

Lahden ura alkoi Jyväskylän Työväen Näyttämön näyttelijänä v. 1920–1927. Sen jälkeen hän toimi teatterinjohtajana, ohjaajana ja näyttelijänä Joensuun Työväen Näyttämöllä v. 1927–1933, Oulun Näyttämöllä (nyk. [[Oulun kaupunginteatteri]]) v. 1933–1940<ref name="outelisaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://teatteri.ouka.fi/esittely/lisatietoa | Nimeke = Lisätietoa Oulun kaupunginteatterista| Ajankohta = | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulun kaupunginteatteri | Viitattu = 15.8.2012}}</ref>, Kuopion Yhteisteatterissa (nyk. [[Kuopion kaupunginteatteri]]) v. 1940–1943, Lappeenrannan Työväen Näyttämöllä v. 1943–1944 ja Joensuun Teatterissa v. 1944–1947 sekä näyttelijänä ja näyttämöpäällikkönä [[Helsingin Kansanteatteri-TyöväenteatterissaTyöväenteatteri]]ssa (nyk. [[Helsingin kaupunginteatteri]]) v. 1947–1957. Hänen veljensä [[Toivo Lahti]] ([[1905]]–[[1963]]1905–1963) oli myös näyttelijä.

Lahden elokuvaura alkoi vasta hänen muutettuaan Helsinkiin. Ensimmäinen elokuvarooli oli tohtori Kallio elokuvassa ''Maaret – tunturien tyttö'' vuodelta [[1947]].

Kymmenvuotisella elokuvaurallaan Lahti ehti esittää sivurooleja noin kolmessakymmenessä elokuvassa. Hän näytteli [[Oskar Merikanto]]a elokuvassa ''[[Ruusu ja kulkuri]]'' ([[1948]]), ja oli mukana mm.muun muassa filmeissä ''[[Niskavuoren Heta]]'', ''[[Niskavuori taistelee]]'', "1918 – mies ja hänen omatuntonsa". Urho Lahti menehtyi vain 56 vuoden ikäisenä vaikeaan sairauteen.

*[[Maaret – tunturien tyttö]] ([[1947]])

*[[Hormoonit valloillaan]] ([[1948]])

*[[Isäpappa ja keltanokka]] ([[1950]])

*[[Radio tekee murron]] ([[1951]])

*[["Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy]] ([[1952]])

*[[2 hauskaa vekkulia]] ([[1953]])

*[[Herrojen Eeva]] ([[1954]])

*[[Nukkekauppias ja kaunis Lillith]] ([[1955]])

*[[Ratkaisun päivät]] ([[1956]])

*[[1918 – mies ja hänen omatuntonsa]] ([[1957]])

*[[Kohtalo tekee siirron]] ([[1959]])

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Lahti, Urho}}