Ero sivun ”Johann Bernoulli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
wl
Rivi 24:
'''Johann Bernoulli''' (myös ''Jean'' ja ''John'', [[27. heinäkuuta]] [[1667]] – [[1. tammikuuta]] [[1748]]) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/62606/Johann-Bernoulli | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =7.12.2014 }}</ref> Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun [[katenoidikäyrä]]lle.
 
Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten Beneveen ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui [[Guillaume de l’Hôpital]]iin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi [[Gottfried Wilhelm von Leibniz|Leibniz]]in kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu [[L'HôpitalinL’Hôpitalin sääntö]] on itse asiassa Bernoullin kehittämä - asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Bernoulli_Johann.html | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 7.12.2014 }}</ref>
 
Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa [[Groningenin yliopisto]]ssa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä [[Jacob Bernoulli]]n kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hän oli arvostettu tiedemies, monet yliopistot yrittivät houkutella häntä professorikseen, ja hänestä tuli [[Ranskan tiedeakatemia|Pariisin]], Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen. Hänen hautakivessään lukee "Oman aikansa Arkhimedes".<ref name="MAC"/>