Ero sivun ”Sateenkaari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ennusmerkki on oikea sanamuoto
kh, kuillut linkki pois
Rivi 2:
'''Sateenkaari''' on [[Näkyvän valon spektri|spektrin väreissä]] esiintyvä [[ilmakehän optinen ilmiö]]. Se syntyy, kun [[valo]] [[taittuminen|taittuu]] [[pisara]]n etupinnasta, [[heijastuminen|heijastuu]] pisaran takapinnasta ja taittuu jälleen pisaran etupinnasta. Koska vesipisara on [[dispersio|dispersiivinen]], valkoinen valo hajoaa [[väri|väreiksi]] muodostaen sateenkaaren.
 
Sateenkaari lienee huomatuin [[ilmakehä]]n valoilmiö. Se on siksi herättänyt kiinnostusta kautta historian. Kertomuksia sateenkaaresta esiintyy tarustossa joka puolella maapalloa. Sitä on pidetty jumalallisen varjeluksen ja valaistumisen symbolina, ja sekä ennusmerkkinä.
 
== Sateenkaaren värit ==
 
Prisman tuottama [[Näkyvän_valon_spektri|spektri]] on valon eri aallonpituuksien tasainen jatkumo ilman kaistoja. Ihmissilmä kyekenee erottamaan spektristä erikseen joitain satoja eri värejä.<ref>{{cite web|url=http://www.pburch.net/dyeing/dyeblog/C128544578/E1447734446/|last=Burch|first=Paula E.|title=All About Hand Dyeing Q&A|accessdate=27 August 2012}}</ref> Tämän mukaisesti Munsellin värisysteemi (19. vuosisadan systeemi värien numeroimiseksi, joka pohjautuu tasaväleihin ihmisen näköaistimuksessa) erottaa 100 eri [[Sävy|värisävyä]]. Päävärien näennäinen erillisyys on ihmisen näköjärjestelmän ominaisuus ja päävärien tarkka lukumäärä on jossain määrin vapaavalintainen.
 
{|style="margin: 1em auto; text-align: center"
Rivi 27:
|}
 
Newton, joka totesi etteivät hänen silmänsä ole kovin tarkat erottamaan eri värejä, <ref>{{cite web|url=https://books.google.nl/books?id=EU74cB7kMMsC&pg=PA140&lpg=PA140&dq=%22+not+very+critical+in+distinguishing+colours%22&source=bl&ots=Qcxcil-NAi&sig=mSzDTS0KGPCbq4MeNuMxGoya5og&hl=en&sa=X&ei=k9ueVJiFAoHlOJOygfAP&ved=0CDMQ6AEwBQ#v=onepage&q=%22%20not%20very%20critical%20in%20distinguishing%20colours%22&f=false |title=Color and Meaning |accessdate=2014-12-26 |last=Gage |first=John |year=1994}}</ref> jakoi alunperin (1672) spektrin viiteen pääväriin: punainen, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Myöhemmin hän lisäsi oranssin ja indigonsinisen, jolloin päävärejä oli seitsemän kuten nuotteja [[Sävelasteikko|sävelasteikossa]].<ref name="Newton, 1740">Isaac Newton, Isaac, ''Optice: Sive de Reflexionibus, Refractionibus, Inflexionibus & Coloribus Lucis Libri Tres,'' Propositio II, Experimentum VII, edition 1740:<br />
''Ex quo clarissime apparet, lumina variorum colorum varia esset refrangibilitate : idque eo ordine, ut color ruber omnium minime refrangibilis sit, reliqui autem colores, aureus, flavus, viridis, cæruleus, indicus, violaceus, gradatim & ex ordine magis magisque refrangibiles.''</ref><ref>{{cite web|url = http://www1.umn.edu/ships/updates/newton1.htm|title =Newton's Newton’s Colors|last = Allchin|first = Douglas|work = SHiPS Resource Center|accessdate =2010-10- 16.10.2010}}</ref> Newton päätti jakaa näkyvän spektrin seitsemään väriin, pohjaten antiikin Kreikan sofistien uskomuksiin yhteyksistä värien, musiikin nuottien, tunnettujen aurinkokunnan kappaleiden ja viikonpäivien määrän välillä.<ref>{{cite web|url=http://home.vicnet.net.au/~colmusic/opticks3.htm |title=Music For Measure: On the 300th Anniversary of Newton's ''Opticks'' |accessdate=2006-08-11 |last=Hutchison |first=Niels |year=2004 |work=Colour Music }}</ref><ref>{{cite book |last=Newton |first=Isaac |authorlink=Isaac Newton |title=[[Opticks]] |year=1704 }}</ref><ref>“Visible Spectrum Wikipedia Contributors, Wikipedia, The Free Encyclopedia accessed 11/17/2013 available at: [[Visible spectrum]]</ref>
 
[[Isaac_AsimovIsaac Asimov]]in mukaan, "on”on tapana luetella indigonsininen värinä sinisen ja violetin välillä, mutta minusta indigonsininen ei ole koskaan näyttänyt sen arvoiselta, että sitä pitäisi ajatella erillisenä värinä. Minun silmissäni se näyttää vain syvän siniseltä."<ref>{{cite book|last=Asimov|first=Isaac|title=Eyes on the Universe: A History of the Telescope|year=1975|publisher=Houghton Mifflin|location=Boston|isbn=978-0-395-20716-1|page=59}}</ref> Nykyisin Newtonin vaalean siniseksi nimittämä väri (~520–490 nm / ~580–510 THz) erotetaan omaksi värikseen nimeltä [[Syaani|syaani]].<ref>{{cite book | title = Fundamentals of Atmospheric Radiation: An Introduction with 400 Problems | author = Bohren, Craig F. Bohren | publisher = Wiley-VCH | year = 2006 | isbn = 3-527-40503-8 | url = http://books.google.com/?id=1oDOWr_yueIC&pg=PA214&lpg=PA214&dq=indigo+spectra+blue+violet+date:1990-2007 }}</ref>
 
Sateenkaaren värikuvio poikkeaa spektristä ja sen värit ovat vähemmän saturoituneet. Sateenkaaren spektrissä tapahtuu tahriintumista, koska jokaiselle aallonpituudelle on jakauma eri lähtökulmia, yhden vakiolähtökulman sijaan.<ref>{{cite web|url=http://www.atoptics.co.uk/rainbows/primcol.htm|title=Primary rainbow colours |last=Cowley|first=Les|work=[[Atmospheric Optics]]|accessdate=27 August 2012}}</ref> Lisäksi, sateenkaari on sumentunut versio yhdestä pisteestä lähtöisin olevasta kaaresta, koska auringon kehän halkaisija (0,5°) ei ole merkityksetön suhteessa sateenkaaren leveyteen (2°).
Rivi 35 ⟶ 36:
== Sateenkaaren tieteellinen selitys ==
[[Tiedosto:RainbowFormation DropletPrimary.png|thumb|150px|right|Koska vesipisara on [[Dispersio|dispersiivinen]], Auringon valkoinen valo hajoaa eri väreiksi muodostaen sateenkaaren.]]
Sateenkaari syntyy, kun [[Aurinko|Auringosta]] tuleva [[valkoinen]] valo - eli se sisältää eri [[Aallonpituus|aallonpituuksia]] - osuu ilmakehässä olevaan vesipisaraan. Vesipisaran pinta on kaareva, ja veden [[optinen tiheys]] on sopiva toimimaan [[Prisma (optiikka)|prismana]]. Eri väriset aallonpituudet taipuvat ja heijastuvat vesipisaran sisällä hieman eri tavalla, jolloin valkoinen valo hajoaa eri väreihin. Pisarat myös heijastavat valoa tiettyyn suuntaan (tulosuuntaansa), joten on mahdotonta nähdä sateenkaarta samassa suunnassa kuin Aurinko on. Värit järjestyvät aallonpituutensa mukaan järjestykseen.<ref name="Tiede_7/2011">{{Lehtiviite | Tekijä = Maria Kortela, Maria| Otsikko = Sateenkaari on katsojan silmässä | Julkaisu = Tiede-lehti | Ajankohta = 12.7.2011 | Vuosikerta = 31 | Numero = 7 | Sivut = 11 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Tieteen tiedotus ry | Tunniste = ISSN 1457-9030 | www = http://www.tiede.fi/artikkeli/1415/sateenkaari_on_katsojan_silmassa#1415 | Viitattu = 20.9.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://factoidz.com/the-scientific-explanation-of-rainbows/ | Nimeke = The Scientific Explanation of Rainbows | Julkaisija = Factoidz | Viitattu = 20.9.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Sateenkaari ei ole taivaan väri-ilmiö, vaan tarkkailijan havainnoimaa auringonvaloa.<ref name="Tiede_7/2011" />
Rivi 41 ⟶ 42:
== Sateenkaaren tutkimuksen historiaa ==
 
Ensimmäiset tunnetut sateenkaareen liittyvät uskomukset ovat [[sumer]]ilaista ja kaldealaista perua. He pitivät sateenkaarta tulvan enteenä. Kreikassa se liitettin [[Iris (mytologia)|Iris-jumalaan]]-jumalaan, joka oli huonojen uutisten tuoja. Kaaresta on löydetty myös käärmeen muoto. [[Suomi|Suomalaisessa]] mytologiassa sateenkaari oli [[Ukko]]-jumalan jousi, jolla hän ampui salamoita ja siirtolohkareita. Taivaalla näkynyt kaari on myös helposti yhdistetty siltaan maan ja jumalien välillä. Raamatussa sateenkaari mainitaan merkiksi liitosta Jumalan ja kaikkien maan päällä elävien kanssa.<ref name =" Mooses ">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.9.html | Nimeke = Liitto Nooan kanssa | Julkaisija = | Viitattu = 3.4.2014 | Kieli = }}</ref> Kuun sateenkaarta tai joskus myös sivukaarta on pidetty Paholaisen kaarena, sillä Paholainen ei ole pystynyt luomaan yhtä hienoa kaarta kuin Luoja. Sateenkaaren päähän on liittynyt ikuinen rauha, onni, kauneus ja terveys. Yhtä saavuttamaton on myös sieltä löytyvä kulta-aarre. Tarustossa esiintyvät kaarikertomukset voidaan jakaa mytologisiin, teologisiin ja lukusymmetrisiin.
 
== Erilaisia sateenkaaria ==