Muuttaneesta henkilöstä voidaan käyttää nimityksiä ''siirtolainen'', ''maahanmuuttaja '' tai ''emigrantti''. Siirtolaisuuteen on olemassa yhtä monta syytä kuin on lähtijöitäkin.{{lähde}} Lisäksi syyt vaihtelevat hyvin voimakkaastipaljon eri aikoina ja eri siirtolaisiayhteisöissä, luovuttavissajosta yhteisöissäsiirtolaisia tulee.{{lähde}} Myös kohdemaalla ja sen rakenteilla on oma keskeinen merkityksensämerkitys.{{lähde}} Työn perässä muutto ei ole suinkaan ainoa syy siirtolaisuudelle.{{lähde}} Yli 30 miljoonaa{{lähde}} siirtolaista onpakenee paossa sotaa[[sota]]a, vainoa tai ympäristötuhoja[[ympäristötuho]]ja. Elinolojen niukkuus ja toive paremmasta elämästä saavat useimmat ihmiset vaihtamaan asuinpaikkaansa, vaikkamutta teollisuusmaissa nuoret useinlähtevät lähteeusein ulkomaille töihin puhtaasta seikkailunhalusta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta muun muassa seuraavia syitä siirtolaisuuteen niin maan sisälle kuin sen ulkopuolellekin suuntautuvassa siirtolaisuudessa:
Rivi 45:
*Sota
Perinteisesti siirtolaisuus on siis lähtenyt liikkeellealkanut voimakkaasta halusta parempaan elämään. Usein myös pakeneminen uskonnollista tai muuta vainoa on herättänyt halun muuttaa vapauteen. Nykyisin useat aiemmin siirtolaisia luovuttaneet valtiot, ovat myös itse tulleet siirtolaisuuden kohteiksi. Suomessakin puhutaan usein [[elintasomuuttaja|elintasomuuttajista]], {{lähde}} ja unohdetaan saman syyn olleen myös lukuisien suomalaisten maastamuuton alkuunpanevana syynä. Usein nykyisin ns.niin sanotuista [[Hyvinvointivaltio|hyvinvointivaltioista]] pois tapahtuva siirtolaisuus on halua oppia kieltä ja sitä kautta tapahtunut [[etabloituminen]] {{selvennä}} uuteen kohdemaahan tai sitten suomalaisen työnantajan tekemä ulkomaille lähettäminen.{{selvennä}}
