Versio 24. marraskuuta 2014 kello 18.20 muokkaa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 207 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 29. heinäkuuta 2015 kello 13.55 muokkaa kumoa 88.114.24.123 (keskustelu) Lähteetöntä mainostusta pois ja tietoa tukikodista lisätty. Merkkaus: seulottavat Uudempi muutos →
Rivi 17: \|lähialueet = [[Pihlajisto]], [[Ala-Malmi]], [[Viikin tiedepuisto]] \|}} '''Pihlajamäki''' ({{k-sv\|Rönnbacka}}) on [[Helsinki\|Helsingin]] [[Malmi (Helsinki)\|Malmin]] kaupunginosan osa-alue. Helsingin [[Helsingin alueellinen jako#Piirijako\|piirijaossa]] se kuuluu kuitenkin [[Latokartano]]n peruspiiriin. Se on Suomen modernin arkkitehtuurin merkkikohde {{Lähde}} ja Helsingin [[1960-luku\|1960-luvulla]] rakennetuista [[lähiö]]istä ensimmäinen, jonka muodostama kokonaisuus on suojeltu asemakaavalla. Pihlajamäen arvo perustuu moniin asioihin, aina väljästä luonnonympäristöstä pieniin rakennusten yksityiskohtiin asti. Arkkitehtuuria leimaa tarkoin harkittu vähäeleisyys, selvästi havaittava rakennusten ja maiseman veistoksellinen vastakohtaisuus sekä vivahteikkaat asetelmat luonnon ja rakennusten kohdatessa. Pihlajamäen nimi juontaa alueella aikoinaan sijainneesta Malminkylään kuuluneesta Rönnbacka-nimisestä [[torppa\|torpasta]].<ref> Olavi Terho (toim.): ''Helsingin kadunnimet'', s. 183. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.</ref> Rivi 31 ⟶ 29: Pihlajamäentien ja [[Lahdenväylä]]n välissä on 1980-luvun täydennysrakentamista. Alue on matalasti rakennettu ja tiivis. Marmoritiellä lähiön koillisosassa on rivitaloja. Täydennysrakentamista on jonkin verran myös ostoskeskuksen ympäristössä ja Liuskekujalla hautausmaan vieressä. Pihlajamäellä on luonnolliset rajat joka puolella: Kehä I, Lahden moottoritie ja [[Vantaanjoki]]. Alueen itäpuolella on laaja [[Malmin hautausmaa]]. Pihlajamäki erottuukin selvästi muusta Koillis-Helsingistä~~. Pihlajamäen keskellä sijaitsevassa [[ostoskeskus\|ostoskeskuksessa]] toimii muun muassa S-market, apteekki, terveyskeskus, parturikampaamoja ja kukkakauppoja~~. Pihlajamäessä sijaitsee Pihlajamäen tukikoti, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisille ja muille asunnottomille miehille.<ref>http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut/tukikodit/?1dmy&urile=wcm%3Apath%3A/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/neuvola/#pihlajanmaki</ref> == Historia == Rivi 41: Kivisen kaava perustuu alueen luonnonmuotojen hyväksikäyttöön ja kansainvälisen [[funktionalismi\|funktionalistisen]] kaupunkisuunnittelun perinteiden soveltamiseen suomalaiseen maisemaan. Kaavan suunnittelussa on saatu vaikutteita myös modernin arkkitehtuurin esikuvan [[Le Corbusier]]'n kaupunkivisiosta, joissa vapaasti seisovat suuret kerrostalot sijoittuivat laajojen viheralueiden keskelle. === ~~Korkeatasoisia asuntoja~~Asuntoja === Pihlajamäki oli myös ensimmäisiä betonielementtirakentamisen kohteita Suomessa. Siirrettäviä suurmuotteja ja puolielementtitekniikkaa käytettiin sekä Hakan että Saton puolella. Elementtirakentaminen nähtiin keinona rakentaa ~~korkeatasoisia~~ asuntoja edullisesti. Pihlajamäessä uusi rakentamistekniikka yhdistettiin [[Tapiola]]n kaltaiseen puutarhakaupunki-ideologiaan~~. Pihlajamäestä haluttiin tehdä terveellinen ja luonnonläheinen lähiö~~. [[Tiedosto:Pihlajamaki apartments.jpg\|thumb]] [[Tiedosto:Pihlajamaki 3.jpg\|thumb\|Pihlajamäen 1960-luvun taloille tyypilliset pitkät ja valoisat nauhaikkunat.]] Rivi 50: Myöhempi rakentaminen Pihlajamäessä kuvastaa kaupunkisuunnittelun tavoitteiden muuttumista. Niissä tehokkuus, tiiveys ja sosiaaliset kontaktit olivat ajan avainsanoja. Suunnitteluideologian muutokseen liittyi usein asuntoarkkitehtuurin heikkeneminen, mikä on nähtävissä myös Pihlajamäessä. Uudemmasta rakentamisesta löytyy myös monia onnistuneita esimerkkejä. Pihlajamäessä on muun muassa vuoden 1989 rakennuskohteena palkittu arkkitehtitoimisto Veli-Pekka Tuomisen pienkerrostaloalue Liusketien pohjoispäässä. ~~=== Maineikasta arkkitehtuuria ===~~ Pihlajamäen asuntoalueen arkkitehtuurin arvo on kansainvälisesti tunnustettu. Alue on hyväksytty nykyarkkitehtuurin tutkimukseen ja suojeluun erikoistuneen DOCOMOMO-järjestön listalle ainoana suomalaisena 1960-luvun lähiönä ja yhtenä modernin arkkitehtuurin kärkikohteena Helsingissä. Pihlajamäki sisältyy myös Museoviraston [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa\|valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden]] RKY-1993-tietokantaan ja myös saman luettelon uudistettuun versioon vuonna 2009. 1960-luvulla rakennettua Pihlajamäkeä koskeva suojelukaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.9.2007. == Luonto ==

Ero sivun ”Pihlajamäki” versioiden välillä