Ero sivun ”Mustaherukka” versioiden välillä

'''Mustaherukka''' (''Ribes nigrum'') eli '''musta viinimarja''' on [[herukat|herukoiden]] [[suku (biologia)|sukuun]] kuuluva [[yksikotinen]] pensas, joka kasvaa suurimmassa osassa [[Eurooppa|Eurooppaa]] sekä villinä että viljeltynä.

Mustaherukka on 1–1,5 metriä korkea pensas. Lehtilapa on 6–10 cm leveä ja 3–5-liuskainen. Lehti on päältä kalju ja alta karvainen. Lehtien liuskat ovat suippoja. Mustaherukan kukinto on nuokkuva monikukkainen terttu. Kukan tukilehti on huomattavasti lyhyempi kuin kukkaperä. Kukat ovat kaksineuvoisia ja väriltään punertavan tai ruskehtavan vihreitä. Verhiö on karvainen ja keltanystyinen. Terälehdet ovat verholehtiä lyhyempiä. Kukkapohjus on kellomainen. Hedelmä on halkaisijaltaan 6–12 mm ja väriltään tavallisesti musta [[marja]], mutta myös vihreähedelmäisiä yksilöitä tavataan. Hedelmä on syötävä. Se on hyvä lisuke joihinkin ruokiin, ja siitä voi valmistaa myös mehua.

Mustaherukka on puutarhamarjojen C-vitamiinikuningas, jo 50 ggrammaa riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. ja mustaherukassaMustaherukassa on myös runsaasti E-vitamiinia, ja K-vitamiiniavitamiinenja jasekä kuituja. Mustaherukan siementen rasvahappokoostumuksen uskotaan suojaavan erilaisilta verisuonitaudeilta ja auttavan atooppisissa ihotulehduksissa, PMS:ssa, sokeritaudissa, MS-taudissa ja alkoholismissa. Mustaherukoilla uskotaan myös olevan naisten hormoni-tasapainoa säätelevä vaikutus. Mustaherukasta voivoidaan tehdävalmistaa hyytelöä, hilloa, mehua ja likööriä. Marjat ovat myös hyvä lisuke joihinkin ruokiin.

Mustaherukka on euraasialainen laji. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta Itä-Aasiaan. Euroopassa sitä tavataan kaikkialla Välimeren maita, Islantia ja aivan pohjoisimpia tundraseutuja lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/grossularia/ribes/ribenig.html | Nimeke = Den virtuella Floran | Tekijä = Anderberg, A & A-L | Selite = myös levinneisyyskartta | Ajankohta = 2004-2009 2004–2009| Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 4.6.2009 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Suomessa mustaherukkaa on luonnonvaraisena koko maassa, mutta aivan Pohjois-Lapissa se on harvinainen. Kuitenkin paikoittain se on hyvin menestyvä.

* [http://www.mtt.fi/met/pdf/met89.pdf Marja Aaltonen, KristiinaMarja; Antonius, TarjaKristiina: Hietaranta, SailaTarja; Karhu, HilmaSaila; Kinnanen, PirjoHilma; Kivijärvi, AnnaPirjo; Nukari, MiaAnna; Sahramaa, RistoMia; Tahvonen, MarjattaRisto; Uosukainen, "SuomenMarjatta ”Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet : Hedelmä- ja marjakasvit"marjakasvit”, Maa- ja elintarviketalous 89: 158 s. 158, 2006 ISBN 978-952-487-061-0 (Painettu), ISBN 978-952-487-062-7 (Verkkojulkaisu)]

* [[Fineli]]: [http://www.fineli.fi/food.php?foodid=444 Mustaherukka (''Ribes nigrum''), Ravintoarvotravintoarvot]