Ero sivun ”Samarran kulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
katso myös sisältyy leipätekstiin, rivitys kuntoon
Rivi 18:
[[Kuva:FemaleStatuetteSamarra6000BCE.jpg|thumb|right|220px|Alastonta naista, luultavasti hedelmällisyydenjumalaa esitävä pienoispatsas Samarrasta noin ajalta 6000 eaa.]]
[[Kuva:Neolitico ceramico, calcolitico e bronzo antico nel Vicino Oriente.jpg|thumb|right|220px|Lähi-idän keraamisia neolittisia ja kuparikautisia löytöpaikkoja kartalla. Klikkaa hiiren vasemmalla painikkeella kartta suuremmaksi.]]
[[Samarra]]-kaudella näyttää alkaneen hidas kehitys kohti sivilisaatiota Lähi-idässä. Maanviljely levisi asteittain etelään kohti Mesopotamian "niskaa", joko väestö siirtyi sinne tai matalatiheyksinen ihmisväestö alkoi viljellä maata.
 
Jotkut Samarran kulttuurin löytöpaikat Yarim Tepe, Hassuna, tell Shamshara olivat 200 mm sademräärärajan pohjoispuolella, missä sadelviljely oli mahdollista. Choga mami oli aivan rajalla. Mutta Samarra, Sawwan ja Baghouz olivat selvästi kyuivalla, alle 200 mm alueella, jokien vieressä, missä viljeltiin keinokastelulla<ref>Past Worlds, s 99</ref>.
Maanviljely levisi asteittain etelään kohti Mesopotamian "niskaa", joko väestö siirtyi sinne tai matalatiheyksinen ihmisväestö alkoi viljellä maata.
 
Metsästys ja villikasvien keräily oli vielä huomattavaa, mutta maanviljelyllä näitä suurempi merkitys. Pellavan ja linssien viljely viittaa yksinkertaiseen keinokasteluun (tällä alueella) ja kanavia on myös löydetty. Asutus oli myös siirtynyt sadeviljelyrajan eteläpuolelle<ref name="Burenhult_1994_34">Burenhult 1994, s 34</ref>. Kastelu sitoo viljelijänsä paikoilleen, koska kastelukanavien kaivaminen vaatii suuren työmäärän. Se luo pysyvän asutuksen, ja ehkä myös maanomistusta, ja luultavasti suurempaa haavoittuvuutta hyökkäykselle ja yhteistä puolustusta, muttei välttämättä voimakasta johtoa. Monissa kylissä oli muutama sata ihmistä. Kaudella oli erikoistuneita käsityöalan ammattimiehiä, ja ylellisyystavaroiden kauppa kasvoi. Kauden sinetit viittaavat yksityiseen omistukseen.
Rivi 28 ⟶ 31:
Samarran asutuskeskus oli suurin, kooltaan 6 ha ja noin 1000 asukasta. Kulttuuriin liittyvät leimasinetit kuten Halafissa. Kuparia oli tuotu tänne hiukkasen kaukaa. Samarrasta on löydetty sylinterisinettejä, saviastioissa mahdollisesti tekijän nimi (ammatillista erilaistumista) ja merkkejä laajasta kaupasta - pieniä määriä kuparia oli ostettu kaukaa.
 
[[Tell es-Sawwan]]in temppeli tältä ajalta käsitti 17 huonetta. Muuten hautaukset ja rakennukset viittaavat tasa-arvoon, paitsi yksi, ehkä päällikön hauta. Jotkut Samarra-kauden löytöpaikat linnoitettuja, linnoitukset on tehty laajalla yhteistyöllä. Tämä viittaa sotiin. Paikasta on löydetty monia savipalloja - mahdollisesti lingon ammuksia. Sawwanin ympärillä on vallihauta. vaiheessa I<ref>Past Worlds, s 98</ref>.
Muuri rakennettiin myöhemmin noin 5400 eaa. kaupungin kerrostumaan III. L-mutkan tekevä sisäänkäynti mahdollisti saapujien tulittamisen ylhäältä muureilta. Sawwanissa viljeltiin vehnää, ohree ja linssejä kasvetlviljelyllä, sekä pidettiin vuohia ja lampaita. myös kalastetiin ja joskus metsästettiin. Alabasteri-astioita, karneolihelmiä, turkoosia<ref>Past Worlds, s 98</ref>.

[[Choga Mami]]sta jonka ala on 6 ha ja jossa 1000 asukasta on löydetty myös puolustustorni sisäänkäynnin läheltä ja L:n muotoinen puolustussisäänkäynti, niin kuin myöhäisestä Sawwanista kerrostumasta. Choga Mamista on löydetty massiivinen mutatiilitorni.<ref>The Cambridge encyclopedia of archaeology.</ref>
 
Linnoittaminen ja temppeli viittaavat jonkinnäköiseen ainakin tilapäisesti toimineeseen johtoon.