Ero sivun ”Markku Aro” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
Rivi 7:
| instrumentit = laulu
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|3|2|1950}}
| syntymäpaikka ={{Suomen lippu}} [[Mouhijärvi]], [[Suomi]]
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
Rivi 20:
}}
 
'''Markku Aro''' (oikealta nimeltään '''Markku Tuomas Puputti'''; s. [[3. helmikuuta]] [[1950]] [[Mouhijärvi]]) on [[suomi|suomalainen]] iskelmälaulaja [[nokianNokian kaupunki|Nokialta]]. Hän oli Suomen suosituimpia iskelmälaulajia [[1970-luku|1970-luvulla]] ja edusti Suomea [[Eurovision laulukilpailu]]ssa vuonna [[Eurovision laulukilpailu 1971|1971]].
 
== Ura ==
Aro soitti kouluaikoina ystäviensä kanssa bändissä ja osallistui kotikaupungissaan iskelmälaulukilpaluihin, joista manageri [[Tauno Suojanen|Tauno "Tappi” Suojanen]] keksi hänet. Aro pääsi mukaan [[Kristiina Hautala]]n kesäkiertueelle vuonna [[1968]] ja samana vuonna ilmestyi ensisingle ”Käyn uudelleen eiliseen”.
 
Aro osallistui [[Eurovision laulukilpailu|euroviisukarsintoihin]] vuosina [[Suomen euroviisukarsinta 1969|1969]], [[Suomen euroviisukarsinta 1971|1971]], [[Suomen euroviisukarsinta 1974|1974]], [[Suomen euroviisukarsinta 1976|1976]], [[Suomen euroviisukarsinta 1979|1979]] ja [[Suomen euroviisukarsinta 1981|1981]]. Vuonna 1971 hän voitti karsinnat ja oli mukana [[Eurovision laulukilpailu 1971|Euroviisujen finaalissa]] [[Dublin]]issa yhdessä [[Koivistolaiset|Koivistolaisten]] kanssa [[Rauno Lehtinen|Rauno Lehtisen]] säveltämällä kappaleella ”Tie uuteen päivään”, joka sijoittui kahdeksanneksi.
 
Aro oli Suomen suosituimpia iskelmälaulajia [[1970-luku|1970-luvulla]]. Hänen hittejään tuolloin olivat muun muassa ”Hyvännäköinen”, ”Moskiitto”, ”Jestas sentään”, ”Oma kultasein”, ”Anna kaikkien kukkien kukkia”, ”Etsin kunnes löydän sun”, ”Pois sun vien”, ”Kun sä vierelläin sateessa oot” ja ”Loit elämälle pohjaa”. Vuosikymmenen loppupuolella Aron yhteistyökumppaniksi tuli tuottaja ja sovittaja [[Veikko Samuli]], jonka kanssa syntyivät muiden muassa hitit ”Keskiyön aikaan” sekä ”Ollaan lähekkäin”.
 
1970- ja [[1980-luku|1980-lukujen]] taitteessa alkoi Aron yhteistyö brittiläis-singaporelaisen [[Nisa Soraya]]n kanssa. Sittemmin suomalaistuneen Sorayan kanssa Aro esitti vuoden 1981 euroviisukarsinnoissa [[duetto|dueton]] ”Mun suothan tulla vierees sun”. Tämän jälkeen tuottajaksi vaihtui [[Kassu Halonen]], jonka kanssa syntyivät muun muassa levytykset ”Kaksi rakkainta” ja ”Kyyneleet sielun puhdistaa”, joka sijoittui kolmanneksi [[Syksyn Sävel]] -kilpailussa [[1989]].
 
[[Syksyn sävel|Syksyn Säveleen]] Aro osallistui ensimmäistä kertaa jo vuonna 1969 kappaleella ”Kertoisin sanoin suoraan sen”. ”Vain eteenpäin” sijoittui toiseksi 1971, ”Oo mikä nainen” kolmanneksi [[1972]]. 1980-luvulla Aro oli kilpailussa mukana vuoden 1989 lisäksi vuonna 1981 kappaleella ”Aamulla”, vuonna [[1985]] kappaleella ”Ikuisuus aamuun” ja [[1986]] kappaleella ”Tänään tulen kotiin”.
 
Markku Aro on säilyttänyt tasaisen suosionsa esiintyjänä ja levyttänyt säännöllisesti, vaikka hittejä ei välillä ole syntynytkään. [[2000-luku|2000-luvun]] levytyksistä soitetuimpia on ”Jotain taikaa sinussa on”, joka oli mukana vuonna [[2001]] ilmestyneellä pitkäsoitolla ''Sinetti''. Samana vuonna Aro oli yksi [[Iskelmä-Finlandia]] -ehdokkaista. Vuonna [[2002]] Aro oli mukana [[Danny]]n ja [[Tapani Kansa]]n muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti laulajien hittejä [[1960-luku|1960-luvulta]].
 
Aron myydyin albumi on [[kultalevy]]n saavuttanut, vuonna [[1976]] julkaistu ''Etsin kunnes löydän sun'', jota on myyty yli 31&nbsp;000 kpl<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ifpi.fi/tilastot/artistit/markku+aro | Nimeke=Markku Aro | Julkaisija=IFPI | Viitattu=1.5.2010}}</ref>.
 
== Diskografia ==