Ero sivun ”Karbala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kaupunkimalline |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 45:
| väkiluku_vuosi = 2011
| väkiluku_huom =
| väkiluku_yhteensä = 675
| väestötiheys =
| väkiluku_metropoli =
Rivi 60:
Karbala on Irakin rikkainta seutua, joka hyötyy sekä maanviljelystä että pyhiinvaeltajista. Kaupungin vanha puoli on uskonnollinen keskus ja uudessa kaupungissa sijaitsevat asuintalot, virastot ja koulut.
Vanhan kaupungin keskus on [[Husain ibn Ali]]n, [[profeetta Muhammad]]in tyttärenpojan hauta, joka on pyhiinvaelluskohde etenkin [[Karbalan taistelu]]n (10. lokakuuta 680) vuosipäivänä.
==Historia==
===Pyhän paikan synty===
[[tiedosto:Iran Battle of Karbala 19th century.jpg|230px|thumb|vasen|Iranilainen maalaus [[Karbalan taistelu]]sta 1800-luvulta.]]
Ennen [[islam]]in saapumista alueelle Karbala oli vain osa kylien rykelmää. Siitä tuli tärkeä pyhä kaupunki [[Husain ibn Ali]]n kuolemaa seuranneiden tapahtumien johdosta. [[Kalifi]] [[Muawija I]]:n kuoltua vuonna 680 Husain julistautui tämän seuraajaksi, mutta Muawijan poika [[Jazid I]] oli myös julistautunut kalifiksi. Tätä seurasi [[Karbalan taistelu]], jossa Husainin noin 70-henkeä käsittänyt seuraajien joukko kohtasi Jazidin paljon suuremman armeijan. Husain sai surmansa ja kertomus taistelusta ja Husainin traagisesta kuolemasta on olennainen osa šiialaisuutta. Husainin perhe vapautettiin vankeudesta vuonna 682 ja he vierailivat Husainin haudalla Karbalassa ennen paluutaan [[Medina]]an. Tätä seurasi [[Kufa]]ssa vaikuttaneen šiiajohtaja [[Sulayman ibn Surad]]in vierailu, jonka tarkoituksena oli päästä eroon häpeästä, joka johtui siitä, että hänen epäonnistui auttaa Husainia. Tapa yleistyi ja se sai lopulta myös useiden tunnettujen uskonoppineiden kannatuksen. Osa heistä jopa vertasi matkaa karbalaan [[hadž]]-matkaan [[Mekka]]an.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 213-215 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | www = | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}</ref>
[[Sunnalaisuus|Sunnalaiset]] [[Abbasidit]] kielsivät tällaiset matkat kaupunkiin ja he tuhosivat Husainin haudan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt lopettamaan tapaa, vaan hautapaikkaa rakennettiin pikkuhiljaa suuremmaksi. 1000-luvulla haudan päälle rakennettiin sitä suojaamaan rakennelma ja haudan ympärille tuli torikauppoja ja lopulta muuri. Kun [[Ibn Battuta]] vieraili kaupungissa vuosina 1326-1327 hän kuvaili sitä pieneksi kaupungiksi palmujen varjossa [[Eufrat]]in varrella. Myöhemmin Karbalaa hallitsivat [[persia]]n [[Safavidit]], jotka šiialaisina sallivat kaupungin toimia sen pyhän kaupungin roolissa. Sunnalaisten ja šiialaisten välit säilyivät kuitenkin edelleen kireinä. Vuonna 1801 joukko [[Wahhabismi|wahhabilaisia]] sunnimuslimeja tuli kaupunkiin ja surmasivat sen asukkaita ja tuhosivat Husainin pyhätön. Kaupunki toipui nopeasti ympäri maailmaa asuvien šiialaisten lahjoitusten turvin. [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] aikana šiialaisten sallittiin vierailla kaupungissa ja suorittaa rituaalejaan samaan tapaan kuin aiemminkin. Paikallinen kuvernööri Medhat pašša alkoi vuonna 1871 rakennuttaa virkataloja pyhätön läheisyyteen.<ref name="CMENA" />
===Nykypäivä===
[[tiedosto:Karbala 07402u.jpg|230px|thumb|Valokuva Karbalasta vuodelta 1932.]]
1900-luvulla kaupungin asemaa pyhänä kaupunkina uhkasivat arabinationalismi ja sekularismi. Uudenaikaiset valtion hallinnon haarat veivät valtaa uskonoppineilta, jotka olivat perinteisesti hallinneet kaupunkia. Itsenäisessä [[Irak]]issa Karbala oli šiialaisten tärkeä keskus muuten sunnimuslimien johtamassa maassa. Tilanne synnytti luonnollisesti jännitteitä ja esimerkiksi vuonna 1977 satoja pyhiinvaeltajia pidätettiin. Tilannetta kiristi entisestään [[Iranin vallankumous]] vuonna 1979, joka nostatti valtaan šiialaisen uskonoppineen ajatollah [[Ruhollah Khomeini]]n. Khomeini oli asunut jonkinaikaa Irakissa ja hänellä oli läheiset yhteydet maan šiiajohtajiin. [[Irakin–Iranin sota]] ei myöskään helpottanut jännitteitä.<ref name="CMENA" />
Irakin hyökättyä [[Kuwait]]iin ja sen kärsittyä tappion seuranneessa [[Persianlahden sota|Persianlahden sodassa]] Karbalasta tuli taistelukenttä šiiakapinallisten ja Irakin tasavaltalaiskaartin välillä. Tasavaltalaiskaartien onnistui kukistaa kapinalliset kaksi viikkoa kestäneiden taistelujen jälkeen. Suuri osa kaupungista tuhoutui taisteluissa ja sen jälleenrakennusta hidasti Irakille langetetut taloussanktiot. Sittemmin pyhiinvaeltajien ja turvallisuusjoukkojen välillä syttyi kahakoita myös vuosina 1998 ja 1999 kun matkat kaupunkiin yritettiin estää. [[Saddam Hussein]]in kukistuttua [[Irakin sota|irakin sodan]] jälkeen pyhiinvaeltajat saattoivat jälleen saapua kaupunkiin vapaasti. Toukokuusssa 2004 [[Yhdysvallat|amerikkalaisten]] joukot taistelivat kolmen viikon ajan [[Muqtada al-Sadr]]in johtamien joukkojen kanssa. Taistelut hävittivät jälleen kaupunkia ja ne päättyivät vasta al-Sadrin joukkojen vetäydyttyä.<ref name="CMENA" />
==Kaupunkikuva==
[[Tiedosto:Kerbela Hussein Moschee.jpg|240px|thumb|Imaami Husainin pyhättö.]]
Karbala on suurimmaksi osaksi nykyaikainen kaupunki ja sen vanhakaupunki käsittää sen keskuksen. Sen ytimessä on imaami Husainin ja hänen seuraajiensa pyhättö, jossa myös Husainin hauta sijaitsee. Yhteensä kaupungissa on yli 100 moskeijaa, joista osa on sunnalaisia. Kaupungin muihin šiialaisiin pyhätöihin lukeutuu turkoositiilinen Husainin serkulle Uwanille omistettu kupoli. Kaupungin kultaisen portin eli Bab ad-Dhahabin vieressä sijaitsee paikka, jossa Husain sai suramsnsa eli Qatl-gah. Kaupungissa on myös useita [[madrasa|madrasoja]] ja kirjastoja. Se on tunnettu uskonnollisista teksteistään ja myös uskonoppineistaan.<ref name="CMENA" />
== Lähteet ==
| |||