Ero sivun ”Miranda Vuolasranta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Rivi 35:
 
 
1990-luku oli monien romaneita koskevien edistystoimenpiteiden ja muutosten aikaa, joissa Vuolasranta oli vahvasti mukana vaikuttamassa Romaniasianromaniasian neuvottelukunnan ja oman asiantuntemuksensa kautta. Näistä muutamia:
-* 1992 Suomi ratifioi Euroopan neuvoston Alueellistenalueellisten ja Vähemmistökieltenvähemmistökielten sopimuksen, jossa se mainitsi romanikielen suomalaisena vähemmistökielenä
-* 1998 Suomi ratifioi Euroopan neuvoston vähemmistöjen Suojeluasuojelua Koskevankoskevan Puiteylisopimuksenpuiteylisopimuksen, jossa se mainitsi romanien olevan yksi Suomen historiallisista vähemmistöistä. Miranda Vuolasrantaa kuultiin näiden molempien uudistusten yhteydessä romanikielen ja kulttuurin asiantuntijana
Miranda Vuolasrantaa kuultiin näiden molempien uudistusten yhteydessä romanikielen ja kulttuurin asiantuntijana.
 
- 1992 Suomi ratifioi Euroopan neuvoston Alueellisten ja Vähemmistökielten sopimuksen, jossa se mainitsi romanikielen suomalaisena vähemmistökielenä
 
Julkaisut joissa Miranda Vuolasranta on ollut laatijana tai tuottajatyöryhmän jäsen:
- 1998 Suomi ratifioi Euroopan neuvoston vähemmistöjen Suojelua Koskevan Puiteylisopimuksen, jossa se mainitsi romanien olevan yksi Suomen historiallisista vähemmistöistä. Miranda Vuolasrantaa kuultiin näiden molempien uudistusten yhteydessä romanikielen ja kulttuurin asiantuntijana
- * Opetushallitus (OPH) pyysi Mirandaa laatimaan ensimmäisen peruskouluissa käytettävän romanikielen aapisen ; Romani Tšimbako Drom – Romanikielen Tie, OPH 1993 (edelleen käytössä, 4.painos)
- * Romani Tšimbako Buttiako Liin 1.- Romanikielen työkirja 1., työryhmätyö OPH 2002
- * Romani Tšimbako Skijiboskiirengo Liin – Opettajan opas, työryhmätyö OPH 2003
- OPH,Opetushallitus tuotti myös useita käsikirjan omaisia oppaita eri ammattiryhmille, romaniväestöä ja heidän kulttuuriaan koskevan tiedon levittämistarkoituksessa (ks. CV), joiden laadintatyöryhmissä Miranda oli mukana kirjoittajan /osakirjoittajan ominaisuudessa.
 
Miranda Vuolasranta on toiminut romanikielen ja historian opettajana, oppimateriaalin ja opetussuunnitelmien laatijana Ruotsissa ja sittemmin Suomessa yhteensä n.noin 18- vuoden ajan.
 
Ennen siirtymistään valtion palvelukseen, MirandaVuolasranta toimi kaksi vuotta Virossa Suomen ulkoasianministeriön ja Fida-lähetyksen lähialuekehitysyhteistyö projektien suunnittelijana ja vetäjänä. Projektien tavoitteena oli lisätä kansalaisyhteiskunnan demokratia tietämystädemokratiatietämystä ja kouluttaa sosiaalityön osaajia. Koulutus aloitettiin koko Viroa koskevalla tausta tieto kartoituksellataustatietokartoituksella ja toteutettiin Viron Sosiaaliministeriönsosiaaliministeriön tuella Tallinnan lähellä sijaitsevassa Surupin opistossa. Koulutukseen osallistui 22 kansalaisyhteiskunnan edustajaa Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Koulutuksen antajaksi kutsutut opettajat tulivat sekä Euroopasta, Suomesta että Viron hallinnon eri osa-alueilta.
Julkaisut joissa Miranda on ollut laatijana tai tuottajatyöryhmän jäsen
 
- Opetushallitus (OPH) pyysi Mirandaa laatimaan ensimmäisen peruskouluissa käytettävän romanikielen aapisen ; Romani Tšimbako Drom – Romanikielen Tie, OPH 1993 (edelleen käytössä, 4.painos)
- Romani Tšimbako Buttiako Liin 1.- Romanikielen työkirja 1., työryhmätyö OPH 2002
- Romani Tšimbako Skijiboskiirengo Liin – Opettajan opas, työryhmätyö OPH 2003
 
- OPH, tuotti myös useita käsikirjan omaisia oppaita eri ammattiryhmille, romaniväestöä ja heidän kulttuuriaan koskevan tiedon levittämistarkoituksessa (ks. CV), joiden laadintatyöryhmissä Miranda oli mukana kirjoittajan /osakirjoittajan ominaisuudessa
 
Miranda on toiminut romanikielen ja historian opettajana, oppimateriaalin ja opetussuunnitelmien laatijana Ruotsissa ja sittemmin Suomessa yhteensä n. 18-vuoden ajan.
 
Ennen siirtymistään valtion palvelukseen, Miranda toimi kaksi vuotta Virossa Suomen ulkoasianministeriön ja Fida-lähetyksen lähialuekehitysyhteistyö projektien suunnittelijana ja vetäjänä. Projektien tavoitteena oli lisätä kansalaisyhteiskunnan demokratia tietämystä ja kouluttaa sosiaalityön osaajia. Koulutus aloitettiin koko Viroa koskevalla tausta tieto kartoituksella ja toteutettiin Viron Sosiaaliministeriön tuella Tallinnan lähellä sijaitsevassa Surupin opistossa. Koulutukseen osallistui 22 kansalaisyhteiskunnan edustajaa Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Koulutuksen antajaksi kutsutut opettajat tulivat sekä Euroopasta, Suomesta että Viron hallinnon eri osa-alueilta.
 
Miranda on myös luennoinut sekä romanikultturista että romanien kokemasta holkaustista korkean tason tapaamisissa kuten konferensissa johon osallistui Saksan entinen liittokansleri Rauss sekä toiminut asiantuntijana kahdessa lyhytdokumentti elokuvassa, jotka käsittelivät Baltian romanien holokaustia toisen maailmansodan aikana. Nämä dokementit Ihmiset unohtavat Jumala ei 20 min. ja Oikeus muistaa 5 min. On tuottanut Yleisradio. Dokumentteja pidetään harvinaisuuksina edelleen tänä päivänä. Dokumentit myötävaikuttivat romaneita koskevan holokausti muistomerkin pystyttämiseen Tallinnan lähellä sijaitsevan Kalev-Liivan keskitysleiri alueelle.