Ero sivun ”Damaskos” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 76:
===Varhainen historia===
[[tiedosto:The Jupiter temple in Damascus.jpg|240px|thumb|Jupiterin temppelin raunioita.]]
Damaskoksen alkuperästä tiedetään suhteelisen vähän, sillä kaupungissa on tehty vain vähän arkeologisia kaivauksia. Kansanperinteen mukaan kaupungin arabiankielinen nimi ''Šam'' on johdettu sanasta ''[[Seem]]'', eli [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[Nooa]]n vanhimman pojan nimestä. Ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttaneen historioitija [[Josephus|Josephuksen]] mukaan kaupungin perusti Nooan pojanpoika [[Us]]. [[Kanaanilaiset|Kanaanilaisten]] [[pronssikausi|pronssikaudella]] 2000 [[eaa.]] tehdyissä kirjoituksissa puhutaan Apu, Upu tai Apum nimisestä valtiosta, joka sijaitsi todennäköisesti nykyisen Damaskoksen alueella. Ensimmäinen maininta varsinaisesta kaupungista on 1400-luvulta eaa. Tuollta ajalta säilyneissä teksteissä [[Egypti]]ä hallinnut [[Tuthmosis III]] luettelee [[Megiddon taistelu (1400-luku eaa.)|Megiddon taistelun]] jälkeen vangiksi jääneitä eri kaupunkien hallitsijoita. Vuoden 1200 eaa. paikkeilla kaupunging valloittivat [[aramealaiset]] valloittivat kaupungin ja alkoivat kutsua sitä nimellä ''Dimashqa''. Aramealaisten alaisuudessa kaupungin vaikutusvalta aksvoi ja mainintoja siitä löytyy esimerkiksi Vanhasta testamentista. Sen asema tärkeänä kaupan keskuksena vaikutti [[aramean kieli|aramean kielen]] leviämiseen ympäri [[Lähi-Itä]]ä. [[Assyria]]n kuningas [[Tiglatpileser III]] siirsi suuren osan kaupungin asukkaista muualle ja korvasi nämä assyrialaisilla. Vuonna 572 kaupungin valloitti [[Uus-Babylonia]] ja myöhemmin [[Persia]]n valtakunta.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 119-127 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 10: 1-57607-919-8 | www = | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
[[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] armeijat valloitivat kaupungin vuonna 332 ilman suurempaa taistelua. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen kaupunki kuului [[Seleukidit|Seleukidien]] maihin ja raja-alueena he kiistelivät sen omistuksesta Egyptiä hallinneiden [[Ptolemaiosten hallitsijasuku|Ptolemaiosten]] kanssa. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] osaksi kaupunki päätyi vuonna 64 eaa. Roomalaiskausi jätti jälkeensä edelleen olemassaolevaa arkkitehtuuria ja kaupunkisuunittelua. [[Juppiter|Jupiter]]in temppelin rauniot ovat edelleen [[Umaijadi-moskeija]]n lähistöllä. Roomalaiset rakensivat kaupungin ympärille myös muurin, jossa oli seitsemän alunperin [[Plejadit (mytologia)|Plejadien]] mukaan nimettyä porttia. [[Uusi testamentti|Uudessa testamentissa]] olevassa tarinassa [[Paavali]]n kääntymisestä kristinuskoon mainitaan [[Damaskoksen suora katu]], joka yhdistää edelleen ''Bab Sharqin'' eli itäisen portin ''Bab al-Jabieh''-porttiin. Damaskos olikin tärkeä kristinuskon varhainen keskus. Damaskoksen piispasta tulikin tärkein kirkollinen asema heti [[Antiokia]]n patriarkkan jälkeen. Kun kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto, pakanallisuus kielettiin kaupungissa ja vanha Jupiterin temppeli muutettiin [[Johannes Kastaja|Johannes Kastajalle]] omistetuksi katedraaliksi. [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] eli Itä-Rooman valtakaudella elämä kaupungissa säilyi paljolti entisellään.<ref name="CMENA" />
Rivi 92:
1800-luvun aikana kaupungin väöestö kaksinkertaistui. Kaupunkikuva muuttui uusien katujen rakennusten myötä. [[Ranska]] rakennutti päälystetyn tien Damaskoksen ja [[Beirut]]in välille vuonna 1863 ja rahoitti [[Hauran]]in-Damaskoksen-Beirutin rautatien, joka avattiin vuonna 1895. Kaupungissa alkoi nyt myös vaikuttaa arabinationalismi. Vuonna 1906 Damaskoksessa perustettu [[Jamiyyat an-Nahda al-Arabiyya]] oli ensimmäisiä nationalistisia puolueita Syyriassa. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] sytyttyä [[Arabikapina|arabit]] ottivat haltuunsa Damaskoksen 1. lokakuuta 1918. Maaliskuussa 1920 Syyria julistettiin itsenäiseksi perustuslailliseksi kuningaskunnaksi [[Faisal I (Irak)|Faisal I]]:n johdolla. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britit]] olivat kuitenkin solmineet Ranskan kanssa salaa [[Sykes–Picot-sopimus|Sykes–Picot-sopimuksen]], jonka mukaan Syyria annettaisiin Ranskalle sodan jälkeen. Ranskalaisjoukot valloittivat kaupungin 25. heinäkuuta 1920. Vuonna 1925 Ranskan hallintoa vastaan syttyi kapina, joka levisi ensin sen alkualueilta [[Jabal al-Duruz]]ista Damaskokseen. Ranskalaiset vastasivat ilmaiskuin ja tykistöllä, jotka tekivät suurta vahinkoa esimerkiksi vanhassa kaupungissa. Kapina tuli loppuunsa vuonna 1927. Kaupungissa toimivat nationalistit keskittyivät nyt enemmän politiikkaan. Kaupungin ensimmäiset nykyaikaiset tehtaat perustettiin vuoden 1928 jälkeen. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Ranska lupasi tunnustaa Syyrian itsenäisyyden vuonna 1941, mutta sodan jälkeen se ei pitänytkään lupaustaan. Tilanne johti uuteen kapinaan ja Damaskosta pommitettiin jälleen toukokuussa 1945. Kansainvälinen painostus sai ranskalaisjoukot lähtemään kaupungista 17. huhtikuuta 1946.<ref name="CMENA" />
 
Itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen damaskos on kasvanut huomattavasti maaseutuväestön muuttaessa kaupunkiin. Kasvuun vaikuttivat myös [[palestiinalaiset]] pakolaiset, joille perustettiin pakolaisleirejä kaupungin lähistölle. Suurin näistä on [[Jarmukin pakolaisleiri]], jossa asui enimmillään 200&nbsp;000 henkilöä. 1980-luvulla se houkutteli myös halvempia asuntoja etsineitä syyrialaisia asukkaita. Nykyinen kaupunki mukailee paljolti Ranskan valtakaudella luotua kaupunkisuunitelmaa, jota on uudistettu 1960-luvulla. Leveiden katujen rinnalle rakennettiin betoniasuintaloja. Hallinnon rakennukset ovat keskittyneet vanhasta kaupungista länteen [[Marjahin aukio]]n ympärille ja useisiin kortteleihin [[Salhiyyah]]in länsipuolella. Kaupungin kasvaessa motet kaupungin alkuperäisistä puutarhoista muutettiin asuinalueiksi ja kaupungin kasvaessa se on niellyt itseensä maanviljeliöiden kyliä sen ympärillä.<ref name="CMENA" />
 
== Väestö ==