Ero sivun ”Veto-oikeus” versioiden välillä

185 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
→‎Suomessa: korjataan äsken tehtyjä epätarkkuuksia
(→‎Suomessa: Tietoa siitä, miten ennen presidentin veto-oikeus oli vahvempi ja siitä miten presidentti saattoi ennen myös lykätä lakien voimaantuloa ja surullisen kuuluisa esimerkki viimeksi mainitusta.)
(→‎Suomessa: korjataan äsken tehtyjä epätarkkuuksia)
 
=== Suomessa ===
[[Suomi|Suomen]] vuonna 2000 voimaan tulleen [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] mukaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]] on lykkäävä eli ''suspensiivinen veto-oikeus'' eli hän voi jättää vahvistamatta [[Eduskunta|eduskunnan]] hyväksymän [[Laki|lain]], jolloin laki palautuu eduskunnalle uudelleen käsittelyä varten. Tämä ei ole varsinainen lainsäädännöllinen veto-oikeus vaan lähinnä oikeus palauttaa laki eduskunnan uudelleen harkittavaksi. Mikäli eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta ei uudessa käsittelyssä hyväksy lakia, se raukeaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P77 | Nimeke = Suomen perustuslaki | Tekijä = | Selite = 77–78 § | Ajankohta = | Julkaisija = Finlex® | Viitattu = 17.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+1/1998 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp) | Tekijä = | Selite = Yksityiskohtaiset perustelut, 77 § | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 17.5.2012 | Kieli = }}</ref> Vanhan valtiosäännön aikana vuosina 1919 – 2000 Suomessa presidentin hylkäämä laki voitiin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen käsitellä uudelleen niin, että se tuli voimaan ilman presidentin vahvistusta, ja lisäksi presidentillä oli veto-oikeuden käytön lisäksi mahdollisuus määrätä laki tulevaksi voimaan vuosia myöhemmin kuin oli ollut tarkoitus. Tunnettu esimerkki sattui, kun esiintyi erimielisyyttä siirrettyjen juhlapyhien palauttamisesta takaisin perinteisille paikoilleen: Vuonna 1985 eduskunta päätti, että [[loppiainen]] muutettaisiin aina lauantaina vietettävästä takaisin aina 6. tammikuuta vietettäväksi ja että Kristuksen taivaaseenastumisen päivä palautettaisiin lauantaista torstaiksi ja sen nimi palautettaisiin helatorstaiksi, mutta työmarkkinajärjestöt eivät pitäneet päätöksestä. Tasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]] tunsi myöttuntoa niitä kohtaan. Hän kuitenkin hyväksyi muutoksen vuonna 1986 mutta määräsi, että se tulisi voimaan vasta vuonna 1992.<ref>http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja5.142-177.pdf</ref>
 
Vanhan valtiosäännön aikana vuosina 1919–2000 presidentin vahvistamatta jättämä laki voitiin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen käsitellä uudelleen niin, että se tuli voimaan ilman presidentin vahvistusta.{{lähde}} Presidentillä oli veto-oikeuden lisäksi mahdollisuus määrätä lain voimaantulopäivämäärä silloin kun eduskunta ei ollut päättänyt lain voimaantulosta.{{lähde}} Vuonna 1985 eduskunta päätti, että [[loppiainen]] siirretään lauantaipäivästä takaisin 6. tammikuuta vietettäväksi ja että [[Kristuksen taivaaseenastumisen päivä]] palautetaan lauantaista torstaiksi ja sen nimi palautetaan helatorstaiksi, mutta työmarkkinajärjestöt eivät pitäneet päätöksestä. Tasavallan presidentti [[Mauno Koivisto]] vahvisti lain vuonna 1986 mutta määräsi, että se tulee voimaan vasta vuonna 1992.<ref>http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja5.142-177.pdf</ref>
 
== Veton kumoaminen ==