Ero sivun ”Sisä-Mongolia” versioiden välillä

Sisä-Mongolia voidaan väestöllisesti jakaa neljään osaan. Paimentolaisalue käsittää Mongolian rajan, Hinggavuorten itäosia ja Ordosin ylängön länsiosat. Yhteensä tämä alue käsittää noin 65&nbsp;% Sisä-Mongolian alueesta, mutta siellä asuu vain noin 18&nbsp;% sen väestöstä. Mongolit muodostavat 24&nbsp;% alueen väestöstä, mutta he kuitenkin hallitsevat harvaan asuttua maaseutua [[han-kiinalaiset|han-kiinalaisten]] asuttaessa kaupunkeja. Itäisessä Sisä-Mongoliassa sijaitseva [[Khorchin]] ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat paimentolais-maatalousvyöhykkeeseen. Alue on pieni niin pinta-alaltaan (7&nbsp;%) kuin väestöltäänkin (11&nbsp;%). Alueella asuu kuitenkin lähes 39&nbsp;% Sisä-Mongolian mongoleista ja se on myös alueista ainoa, jolla mongolit muodostavat enemmistön, tai 54&nbsp;% väestöstä. Koillisen metsätalousalue kattaa 14&nbsp;% Sisä-Mongolian pinta-alasta ja 9&nbsp;% sen väestöstä. 1950-luvulta lähtien alueelle on muuttanut paljon kiinalaisia, jotka muodostavat nykyisin alueen selvän enemmistön. Mongolit muodostavat väestöstä vain 3,5&nbsp;% ja muut vähemmistöt, kuten [[daguurit]], [[evenkit]] ja [[oroqinit]] 8&nbsp;%. Sisä-Mongolian maatalousalue käsittää Keltaisenjoen varren ja Sisä-Mongolian raja-alueet [[Shanxi]]n, [[Hebei]]n, [[Liaoning]]in ja [[Jilin]]in kanssa. Tällä alueella asuu 61&nbsp;% koko alueen väestöstä sen kuitenkin kattaessa vain 13&nbsp;% sen pinta-alasta. Sisä-Mongolian mongoleista tällä alueella asuu 31&nbsp;%, mutta alueen väestöstä he muodostavat vain 8&nbsp;%. Sisä-Mongolia on kaupungistunut nopeasti. Kun kaupungeissa asui vain 22&nbsp;% väestöstä vielä vuonna 1978, oli sama lukema vuonna 1990 jo 36&nbsp;%.<ref>Atwood 2004, s 240-241</ref>▼