Ero sivun ”Todistusaineisto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
oikeustieteellinen käsite |
p viilailua |
||
Rivi 2:
'''Todistusaineisto''' on [[oikeudenkäynti|oikeudenkäynneissä]] se aineisto, johon [[tuomari]] saa perustaa ratkaisunsa.Yleensä oikeudenkäynneissä asianosaiset nimeävät todisteet ja ratkaisu tehdään niiden perusteella. On olemassa kuitenkin [[Inkvisitorinen menetelmä|inkvisitorisia prosessimuotoja]], joissa tuomari voi itse nimetä todisteita ja hankkia sellaisia.
Suomessa riita- ja rikosasioissa yleisissä [[tuomioistuin|tuomioistuimissa]] asianosaiset eli [[Kantaja (oikeustiede)|kantaja]] ja [[vastaaja]] nimeävät todisteet harvinaisia poikkeustilanteita lukuunottamatta (esimerkiksi syytetyn [[mielentilatutkimus]]).<ref>Oikeudenkäymiskaari (732/2015) 17 luku 7 §
Suomen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun mukaan todisteet jakaantuvat suulliseen todisteluun, katselmuskohteisiin, kirjallisiin todisteisiin ja asiantuntijalausuntoihin. Jako voidaan tehdä myös henkilötodisteluun ja reaalisiin todisteisiin. Asiantuntijatodistelu on tässä jaottelussa henkilötodistelua.<ref>Fredman Markku
Suullinen todistelu jakaantuu asianosaisten ja todistajien kertomuksiin. Todisteena voidaan huomioida myös asianosaisen käytös, esimerkiksi estetön poissaolo, kertomuksen muuttuminen tai selityksen antamatta jättäminen<ref>Oikeudenkäymiskaari (732/2015) 17 luku 6 § http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150732#Pidp4115152</ref>.
Kirjallisten todisteiden osalta todisteen muodostaa teksti, joka on jollakin alustalla
Asiantuntijalausunnot voivat olla joko kirjallisia tai suullisia. Niissä on kyse asiantuntijan
Laissa on säädetty todistamiskielloista. Tällöin tuomioistuin ei saa hyväksyä kyseistä todistetta todistusaineistoon. Todistamiskielto voi koskea tiedon sisältöä, hankintatapaa taikka todistajan henkilöä. Esimerkiksi [[pappi]] ei saa todistaa [[rippisalaisuus|rippisalaisuudesta]] eikä
==Lähteet==
|