Wikipedia

Ero sivun ”Todistusaineisto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
oikeustieteellinen käsite
MakeF (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 362 muokkausta
p viilailua
Rivi 2:
'''Todistusaineisto''' on [[oikeudenkäynti|oikeudenkäynneissä]] se aineisto, johon [[tuomari]] saa perustaa ratkaisunsa.Yleensä oikeudenkäynneissä asianosaiset nimeävät todisteet ja ratkaisu tehdään niiden perusteella. On olemassa kuitenkin [[Inkvisitorinen menetelmä|inkvisitorisia prosessimuotoja]], joissa tuomari voi itse nimetä todisteita ja hankkia sellaisia.
 
Suomessa riita- ja rikosasioissa yleisissä [[tuomioistuin|tuomioistuimissa]] asianosaiset eli [[Kantaja (oikeustiede)|kantaja]] ja [[vastaaja]] nimeävät todisteet harvinaisia poikkeustilanteita lukuunottamatta (esimerkiksi syytetyn [[mielentilatutkimus]]).<ref>Oikeudenkäymiskaari (732/2015) 17 luku 7 § (732/2015) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150732#Pidp4120496 </ref>. [[Hallintolainkäyttö|Hallintolainkäytössä]] on sen sijaan yleisemmin mahdollista, että [[hallinto-oikeus]] itse hankkii selvityksiä ja lausuntoja, jotka otetaan asiaa ratkaistaessa huomioon<ref>Hallintolainkäyttölaki 7 luku 33 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960586#L7P33</ref>.
 
Suomen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun mukaan todisteet jakaantuvat suulliseen todisteluun, katselmuskohteisiin, kirjallisiin todisteisiin ja asiantuntijalausuntoihin. Jako voidaan tehdä myös henkilötodisteluun ja reaalisiin todisteisiin. Asiantuntijatodistelu on tässä jaottelussa henkilötodistelua.<ref>Fredman Markku,: Rikosasianajajan käsikirja, Talentum 2013, s. 604.</ref>
 
Suullinen todistelu jakaantuu asianosaisten ja todistajien kertomuksiin. Todisteena voidaan huomioida myös asianosaisen käytös, esimerkiksi estetön poissaolo, kertomuksen muuttuminen tai selityksen antamatta jättäminen<ref>Oikeudenkäymiskaari (732/2015) 17 luku 6 § http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150732#Pidp4115152</ref>.
 
Kirjallisten todisteiden osalta todisteen muodostaa teksti, joka on jollakin alustalla,; paperilla tai sähköisessä tiedostossa. Katselmuskohteita ovat esimerkiksi valokuvat, videotallenteet ja esineet. [[Katselmus]] voidaan tehdä myös paikkaan,: esimerkiksi kiinteistölle tai asuntoon. Asiakirja voi olla sekä kirjallinen todiste että katselmuskohde, jos sen perusteella halutaan todistaa paitsi sen teksisisältöätekstisisältöä myös laatijan käsialaa tai asiakirjassa olevia sormenjälkiä taikka tahroja.
 
Asiantuntijalausunnot voivat olla joko kirjallisia tai suullisia. Niissä on kyse asiantuntijan kertomistaselostamista kokemussäänöistäkokemussäännöistä eikä niinkään kyseisen asiantuntijan omista havainnoista.
 
Laissa on säädetty todistamiskielloista. Tällöin tuomioistuin ei saa hyväksyä kyseistä todistetta todistusaineistoon. Todistamiskielto voi koskea tiedon sisältöä, hankintatapaa taikka todistajan henkilöä. Esimerkiksi [[pappi]] ei saa todistaa [[rippisalaisuus|rippisalaisuudesta]] eikä tuomarikukaan tuomioistuimen neuvottelusalaisuudesta. <ref>Oikeudenkäymiskaari (732/2015) 17 luku 10 - 21 § http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150732#Pidp4131776</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Todistusaineisto”