Avaa päävalikko

Muutokset

Botti korvasi tiedoston StampUSSR1968CPA3695.jpg tiedostolla The_Soviet_Union_1968_CPA_3695_stamp_(Worker_with_Red_Flag,_Hammer,_Anvil_and_Sheaf).jpg. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: [[:commons:COM:FR|
 
== Historia ==
[[Kuva:StampUSSR1968CPA3695The Soviet Union 1968 CPA 3695 stamp (Worker with Red Flag, Hammer, Anvil and Sheaf).jpg|thumb|left|150px|Viron työkansan kommuuni sai vuonna 1968 Neuvostoliitossa postimerkin, kun oli kulunut 50 vuotta sen perustamisesta.]]
{{pääartikkeli|[[Viron työkansan kommuuni]]}}
Neuvosto-Viron aatteelliset juuret ovat keisarillisen Venäjän hajoamisen jälkeisessä ajassa. Viron kuvernementti oli saanut [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaiselta hallitukselta]] laajan itsehallinnon 30. maaliskuuta 1917. Kesän ja syksyn 1917 aikana bolševikkien kannatus kasvoi niin Venäjällä kuin myös Virossa. Venäjällä valta siirtyi bolševikeille 7. marraskuuta [[Lokakuun vallankumous|Pietarissa tehdyssä vallankaappauksessa]]. Virossa samanaikaisesti oli perustettu Vironmaan sotilaallinen vallankumouskomitea, jonka johtohenkilöihin kuului venäläisten lisäksi m.m. saarenmaalainen [[Viktor Kingissepp]]. He ottivat vallan Tallinnassa kuvernettikomissaarilta. Sotilaallisen vallankumouskomitena lisäksi keskeisessä roolissa bolševikeilla oli neuvostojen toimeenpaneva komitea johtajanaan [[Jaan Anvelt]]. Bolševikkivalta kesti aina helmikuuhun 1918, jolloin maahan tunkeutui [[Saksan keisarikunta|keisarillisen Saksan]] joukot. Vaikka valta oli ollut bolševikeilla, porvarilliset virolaiset toimivat samanaikaisesti aktiivisti oman virolaisvaltion puolesta. Porvarillisten kannatus kasvoi bolševikkivallan aikana. He perustivat saksalaisten tunkeutuessa Viroon Viron tasavallan antaen itsenäisyysjulistuksen 24, helmikuuta 1918. Kumpikaan virolaisosapuoli, porvarilliset tai bolševikit, ei valtaa kuitenkaan saanut, vaan vallankäyttäjä oli Viroa miehittänyt keisarillisen Saksan armeija. <ref>Zetterberg: Viron historia s.492-500.</ref>
34 579

muokkausta