Ero sivun ”Erik Heinrichs” versioiden välillä

Erik pääsi ylioppilaaksi [[Nya svenska samskolan]]ista, ''Lönkanista'', vuonna [[1908]] ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan.<ref name="haavio109"/><ref name="SJE/1938">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.</ref><ref name="SJE/1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.</ref> Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla vuosina 1908–1913.<ref name="SJE/1938"/><ref name="SJE/1975"/> Opintoaikanaan hän työskenteli vuoden [[1910]] syksystä alkaen kotiopettajana [[Kemi]]n Karihaarassa. Vuonna [[1912]] hän kirjoittautui Polyteknisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle, mutta siirtyi vuonna [[1913]] toimittajaksi helsinkiläiseen ''Dagens Tidningeniin'', jossa hän kirjoitti nimimerkillä ''Morenkopp''.<ref name="haavio109"/> Myöhemmin hän työskenteli toimittajana ''Dagens Pressissä''.{{lähde}} Heinrichs suoritti sotilasopintoja viestikurssilla, joka oli suunnattu divisioonain ja armeijakuntain esikuntapäälliköille ja pidettiin Versaillesissa vuonna 1926. Samana vuonna hän aloitti Ranskan sotakorkeakoulun ([[École Supérieure de Guerre]]), josta hän valmistui vuonna 1928. Hän suoritti myös opintomatkan Viroon ja Latviaan vuonna 1920, jossa hän tutustui rajavartiokysymyksiin.<ref name="SJE/1938"/><ref name="SJE/1975"/>

Neuvostoliitto aloitti [[10. kesäkuuta]] suurhyökkäyksen Suomeen. Sosiaalidemokraattien [[Karl-August Fagerholm]] pyysi [[27. heinäkuuta]] Heinrichsiä esittämään niin sanotun ''lojaalin opposition'' laatiman ohjelmaehdotuksen marsalkalle. Fagerholm totesi, että sodan lopettaminen Neuvostoliiton kanssa oli saatava mitä pikimmin aikaan. Valtionpäämiestä piti vaihtaa. Eduskunta valitsi [[4. elokuuta]] Mannerheimin [[Risto Ryti|Rytin]] tilalle, ja sotatoimet lopetettiin 4–5. syyskuuta Suomen rauhanneuvotteluvaltuuskunta lähti Moskovaan, jolloin mukana oli myös Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs. [[Moskovan välirauha|Välirauhansopimus]] allekirjoitettiin [[19. syyskuuta]] Moskovassa.

Heinrichsille myönnettiin 1. luokan [[Mannerheim-risti]] [[31. joulukuuta]] [[1944]] ”sodanaikaisista ansioistaan yleisesikunnan päällikkönä ja Karjalan sotaretken etevänä johtajana”. Hänen lisäkseen 1. luokan risti on myönnetty ainoastaan Mannerheimille.

Tasavallan presidentti Mannerheim nimitti Heinrichsin seuraajakseen [[puolustusvoimain komentaja]]na tammikuussa 1945. Uudella komentajalla oli edessään nippu ongelmia: [[Lapin sota]], armeijan kotiuttaminen, miinanraivaukset, rajojen sotilaalliset järjestelyt. Lisäksi tuli ns.niin sanottu [[asekätkentä]]juttu, joka paljastui kevään 1945 aikana ja johti Heinrichsin sotilasuran päättymiseen kesällä. Sekä pääministeri [[Juho Kusti Paasikivi]] että [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunisti]]en johtamien [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatti]]en ministerit [[Mauno Pekkala]] ja [[Yrjö Leino]] olivat sitä mieltä, että Heinrichsin oli erottava. Myös presidentti Mannerheim suositteli sitä Heinrichsille, vaikka lupasi myös tukensa, jos tämä päättäisi jatkaa virassa. Heinrichs lähetti Mannerheimille kirjeen, jossa hän pyysi eroa. Hän oli silloin 55-vuotias.

[[Tiedosto:Axel_Erik_Heinrichs_hauta.jpg|230px|thumb|Axel Erik Heinrichsin hauta Kulosaaren hautausmaalla Helsingissä.]]Heinrichs nautti eronsa jälkeenkin laajaa arvostusta sotilaallisena asiantuntijana, ja hänen asiantuntemustaan käytettiin edelleen hyväksi. Hän kirjoitti valtiojohdon pyynnöstä ja käyttöön useita muistioita Suomen sotilaspoliittisesta asemasta vuosina 1945–1950. Huhtikuussa [[1948]] Heinrichs oli mukana [[YYA-sopimus]]ta neuvottelevassa valtuuskunnassa Moskovassa. Hän myös avusti sodan aikaisen tiedustelupäällikön [[Aladár Paasonen|Aladár Paasosen]] kanssa Mannerheimia marsalkan muistelmien kirjoittamisessa [[Val-Mont]]issa [[Sveitsi]]ssä.

Vuosina [[1957]] ja [[1959]] ilmestyi Heinrichsin kirjoittama kaksiosainen Suomen marsalkan elämäkerta ''Mannerheim Suomen kohtaloissa''. Keväällä 1957 Heinrichs vihittiin [[Helsingin yliopisto]]n filosofian kunniatohtoriksi. Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs kuoli 16. marraskuuta 1965 [[Kivelän sairaala]]ssa Helsingissä. Hänet on haudattu Helsingin [[Kulosaaren hautausmaa]]lle.

|Kunniamerkkinauhat=[[Kuva:VR_Suurristi.png|162px|Vapaudenristin Suurristin kunniamerkkinauha]][[File:Mannerheim ristin 1lk kunniamerkkinauha.png|Mannerheim-risti|82px|Mannerheim-risti 1. lk:n kunniamerkkinauha.]][[Kuva:SVR1 Komentaja.png|82px|Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. komentajamerkin kunniamerkkinauha]]<br>[[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|50px|Vapaudenristi 3. lk. miekkojen kera kunniamerkkinauha]][[Kuva:SVR Komentaja.png|82px|Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. komentajamerkin kunniamerkkinauha.]][[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|50px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|50px| Talvisodan muistomitalin kunniamerkkinauha]]<br>[[Kuva:Nauha heimosotaristi.png|50px|Heimosotaristin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Inkerin Valkoinen Muuri.png|50px|Inkerin Valkoisen Muurin kunniamerkkinauha]][[File:Rautaristin ritariristi.png|82px|Saksan Rautaristin ritariristin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha_Preussin_rautaristi2lk.png|50px|Preussin 2- lk. Rautaristin kunniamerkkinauha]]<br>[[Kuva:Rautaristi 2 luokka.png|50px|Saksan 2. lk. Rautaristin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|50px|Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Viron kotkaristin 2 ja 3 lk nauha.png|82px|Viron Kotkaristi ritarikunnan 2. lk. ansioristin kunniamerkkinauha]][[File:Ranskan Kunnialegioonan upseerimerkin nauha..png|50px|Ranskan Kunnialegioonan upseerimerkin nauha]]<br>[[File:Latvian kolmen tähden ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki.png|82px|Latvian Kolmen Tähden ritarikunnan 3. lk. kunniamerkin kunniamerkkinauha]][[File:Unkarin Pyhän Kruunun ritarikunnan kunniamerkkinauha.png|50px|Unkarin Pyhän Kruunun ritarikunnan kunniamerkkinauha]][[File:Liettuan Gediminasin ritarikunnan suurristi.png|160px|Liettuan Gediminasin ritarikunnan suurristin kunniamerkkinauha]][[File:Polonia Restitutan 1. lk. komantajamerkki.png|82px|Puolan Polonia Restituten 2. lk. kunniamerkin nauha]]<br>[[File:Romanian Mikael Urhoollisen ritarikunnan kunniamerkkinauha.png|50px|Romanian Mikael Urhoollisen ritarikunnan kunniamerkkinauha]][[File:Ruotsin Miekkaritarikunnan suurristin kunniamerkkinauha.png|160px|Ruotsin Miekkaritarikunnan suurristin kunniamerkkinauha]][[FileTiedosto:Liettuan Gediminasin ritarikunnan kunniamerkkinauha.png|50px|Liettuan Gediminasin ritarikunnan kunniamerkkinauha]][[FileTiedosto:Ruotsin Miekaritarikunnan komentajamerkki.png|82px|Ruotsin Miekkaritarikunnan komentajamerkin kunniamerkkinauha]]<br>[[Kuva:Vapaudenristin 1lk rintatähti mk.png|110px|Vapaudenristin rintatähti miekkoineen]][[File:Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1lk komentajamerkin rintatähti.png|100px|Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. komentajamerkin rintatähti]][[FileTiedosto:Mannerheimristin2lk.png|80px|Mannerheim-risti 2. lk.]]</br>[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|70px|Jääkärimerkki]] [[FileTiedosto:Rautaristi 1 luokka.png|80px|Saksan 1. lk. Rautaristi]] [[Tiedosto:Saksan kultainen risti.png|100px|Saksan kultainen risti]]</br>[[File:Viron Kotkaristin ritarikunnan rintatähti.png|100px|Viron Kotkaristin ritarikunnan rintatähti]][[FileTiedosto:Liettuan Gediminasin ritarikunnan suurristin rintatähti.png|100px|Liettuan Gediminasin ritarikunnan suurristin rintatähti]][[FileTiedosto:Miekkaritarikunnan 1lk komentajamerkin rintatähti.png|90px|Ruotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkin rintatähti]]

=== Viitteet ===