Ero sivun ”Titaanidioksidi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Aiheesta muualla ym
Merkkaus:  seulottavat 
Rivi 15:
 
== Ominaisuudet ==
Titaanidioksidi (TiO<sub>2</sub>) on hyvin [[inertti]], myrkytön [[valkoinen]] yhdiste, jonka [[moolimassa]] on 79,90. Sen [[taitekerroin|taittokerroin]] on erittäin korkea (2,6–2,9) minkä takia sitä käytetään [[maali|maaleissa]], [[paperi|papereissa]] ja [[muovi|muoveissa]] lisäämään niiden [[peittokyky|peittokykyä]]. Titaanidioksidipigmentit ovat parempien ominaisuuksiensa vuoksi syrjäyttäneet lyijypohjaiset pigmentit ja TiO<sub>2</sub> onkin ominaisuuksiensa takia tuotetuin epäorgaaninen [[väriaine]]. Esimerkiksi maalien painosta on usein yli 20 % titaanipigmenttiä.<ref>Force 1991, Griebler et al. 2006</ref>
 
Titaanidioksidin [[moolimassa]] on 79,9&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] 1&nbsp;855&nbsp;°C, [[kiehumispiste]] 2&nbsp;500&ndash;3&nbsp;000&nbsp;°C, [[tiheys]] 3,9&ndash;4,3&nbsp;g/cm³ ja [[CAS-numero]] 13463-67-7.
 
== Käyttö ja muodot==
Vuonna 1994 valmistetusta titaanipigmentistä käytettiin 59 % pinnoitteina ja maaleina, 20 % muovien lisäaineena, 13 % paperin lisäaineena ja 8 % muuhun käyttöön. Väriaineen lisäksi titaanidioksidia käytetään esimerkiksi [[Katalysaattori|katalysaattoreissa]] voima- ja teollisuuslaitoksilla, [[Ultraviolettisäteily|UV]]-suojana [[aurinkovoide|aurinkovoiteissa]] sekä elektrokeraamisissa tuotteissa.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
TiO<sub>2</sub> esiintyy kolmessa eri [[kidemuoto|kidemuodossa]]: tetragonisina rutiilina[[rutiili]]na ja anantaasina[[anantaasi]]na sekä harvinaisena rombisena brookiittina[[brookiitti]]na. Teollisuudessa valmistetaan rutiilia ja anantaasia, joiden valmistustavat sekä käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Termodynaamisesti rutiili on vakain kidemuoto: jos anantaasia lämmitetään yli 700 °C lämpötilaan, sen kiderakenne muuttuu pysyvästi rutiiliksi.<ref>Murphy & Frick 2006</ref>
 
Rutiili on titaanidioksidin kidemuodoista tihein ja kovin. Sen tiheys on 4,21 g/cm3 ja kovuus Mohsin asteikolla 6,5 – 7,0 kun anantaasin tiheys on 4,06 g/cm3 ja kovuus 5,5.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
Titaanipigmenttejä tuotetaan kahdella eri prosessilla: sulfaattiprosessilla ja kloridiprosessilla. Sulfaattiprosessissa raakamateriaali hajotetaan [[rikkihappo|rikkihapon]] avulla 150–220 °C lämpötilassa. Prosessissa syntyvä titaanidioksidihydraatti saostetaan ja sen epäpuhtaudet poistetaan jatkoprosesseissa. Kloridiprosessissa raakamateriaalit reagoivat kloorin[[kloori]]n kanssa 700–1200 °C lämpötilassa, ja syntyy [[titaanitetrakloridi|titaanitetrakloridia]]. Se [[tislaus|tislataan]] muista klooriyhdisteistä ja sitten sitä poltetaan 900–1400 °C lämpötilassa, jolloin muodostuu puhdasta TiO<sub>2</sub>:ta. Molemmissa prosesseissa puhdasta titaanidioksidia vielä muokataan sen käyttötarkoituksen mukaan. Titaanipigmenttilaatuja eri tarkoituksiin onkin yli 400.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
{|{{prettytable}} style="float:right; clear:right"
Rivi 87:
== Valmistus ==
 
Puhtaan titaanioksidin valmistusreaktio keksittiin 1908 ja sen teollinen valmistus alkoi Norjassa[[Norja]]ssa vuonna 1916.<ref>Güther et al. 2005</ref> Titaanidioksidia voidaan valmistaa sulfaatti- tai kloridiprosessilla. Kloridiprosessia käytetään kun raaka-aineena on rutiilimineraali ja sulfaattiprosessia kun raaka-aine on esimerkiksi [[ilmeniitti]]. Esimerkiksi [[Porin titaanidioksiditehdas|Porin titaanidioksiditehtaalla]] Suomessa jalostetaan slagia ja ilmeniittiä, jolloin käytetään sulfaattiprosessia.<ref>Seppälä 1999</ref> Titaanidioksidin sulamispiste on noin 1 800 °C ja se reagoi yli 500 °C lämpötilassa kloorin kanssa muodostaen titaanitetrakloridia kun hiiltä on läsnä.<ref>Griebler et al. 2006</ref>
 
Kloridiprosessissa titaanimineraalit muutetaan titaanitetrakloridiksi ja siitä titaanidioksidiksi tai titaanimetalliksi. Kloridimenetelmä on uudempi kuin sulfaattimenetelmä ja se saastuttaa vähemmän, mutta se vaatii raaka-aineekseen paljon titaanidioksidia sisältävän malmin (yli 70 %). Jotkut tehtaat ovat kuitenkin onnistuneet tuottamaan kloridiprosessin kautta titaanidioksidia myös muuttuneesta ilmeniitistä, jonka titaanidioksidipitoisuus on noin 60 %. Joka tapauksessa tätä tuotantotapaa käyttävien tehtaiden pääraaka-aine ei ole ilmeniitti.<ref>Force 1991</ref>
Rivi 95:
Ilmeniittiä ja muita matalan TiO<sub>2</sub>-pitoisuuden raaka-aineita voidaan muokata niin, että niitä voidaan käyttää hyväksi kloridiprosessissa. Tämä voidaan tehdä siksikin, että puhtaampi raaka-aine vähentää sulfaattiprosessissa syntyvien jätteiden määrää.<ref>Force 1991</ref>
 
== Lähteet ==
* Force, E. 1991. Geology of titanium-mineral deposits. Geological Society of America. 259, 112 s.
* Güther, V., Sibum, H., Roidl, O., Habashi, F., & Wolf, H. 2005. Titanium, Titanium Alloys, and Titanium Compounds. Teoksessa: Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Wiley InterScience. 29 s.
Rivi 102:
* Seppälä, E. 1999. Lujalla maalla. Kemira Oy 1945–1980. Kemira. ISBN 951-97173-4-X. 362 s.
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0338.htm Titaanidioksidin kansainvälinen kemikaalikortti]
*[https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/26042 PubChem: Titanium dioxide] {{en}}
*[http://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?dr:D01931 Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Titanium dioxide] {{en}}
*[http://www.icis.com/resources/news/2007/11/07/9076544/titanium-dioxide-tio2-cas-no-13463-67-7/ ICIS: Titanium Dioxide (TiO2) CAS No: 13463-67-7] {{en}}
*[ftp://ftp.fao.org/ag/agn/jecfa/cta_tio2.pdf Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Titanium dioxide] {{en}} (pdf)
 
{{tynkäTynkä/Kemia}}
 
[[Luokka:Oksidit]]