Ero sivun ”Perspektiivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tuodaan perspektiivin määritelmä Vakkarin kirjakuvauksen kautta; myös kielitoimiston sanakirjassa ovat nämä kaksi eri merkitystä |
määr. tark, tiedosto, ladonta |
||
Rivi 1:
[[
'''Perspektiivi''' on [[Kolmiulotteisuus|kolmiulotteinen]] näkövaikutelma esineiden sijainnista ja etäisyydestä, sekä sen vaikutelman luomista [[Kuvataide|kuvataiteessa]] eri keinoin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gaudeamus.fi/perspektiivi-kuvataiteen-historiassa/ | Nimeke =Johanna Vakkari (toim.): Perspektiivi kuvataiteen historiassa | Tekijä = | Ajankohta = 18.05.2015 | Julkaisija = Gaudeamus | Viitattu = 22.6.2015 }}</ref>
Rivi 6:
[[Matematiikka|Matematiikassa]] perspektiivi kuuluu pääasiassa [[Euklidinen geometria|euklidiseen geometriaan]]. Perspektiivistä tilan kuvaamista, [[perspektiivioppi]]a kutsutaan myös [[Deskriptiivinen geometria|deskriptiiviseksi geometriaksi]].
==
Sana perspektiivi on johdettu [[latina]]n sanasta ''perspectiva'', joka juontuu verbistä ''perspicere'' (nähdä läpi, nähdä tarkasti, tajuta selvästi). Perspektiivi-sanaa on käytetty eri aikoina eri merkityksissä. [[Antiikki|Antiikissa]] ja [[Keskiaika|keskiajalla]] se viittasi [[optiikka]]an. Tämä merkitys syrjäytyi [[renessanssi]]n aikana, jolloin käsitteet ''perspectiva artificialis'' tai ''perspectiva pigendi'' tarkoittivat [[taidemaalari]]n esittämää keinotekoista lineaari- tai viivaperspektiiviä. Tavallisesti perspektiivikuvauksella tarkoitetaan geometrisesti konstruoitua keskeisperspektiiviä. Koska se perustuu katsomiseen yhdellä silmällä tietystä kohdasta eli näköpisteestä, sen mukainen esitys ei voi vastata täysin todellista kahden silmän hahmottamaa kuvaa.<ref>Vakkari/Jokinen, Teppo, s.15 </ref>)
Perspektiivin teoria käsittelee niitä menetelmiä, joiden avulla [[Kolmiulotteisuus|kolmiulotteiset]] kohteet ja tilasuhteet kuvataan [[taso]]lla säilyttäen vaikutelman esineiden luonnonmukaisesta kolmiulotteisuudesta. Ensimmäiset keskeisperspektiivin teoriat laadittiin Italiassa 1400-luvulla. Perspektiivipiirustus, joka perustui geometrisiin sääntöihin tuli kuvataiteen tärkeäksi menetelmäksi. Se ei vaikuttanut ainostaan reessanssin taiteeseen, vaan muutti käänteentekevästi koko länsieurooppalaista taidetta.<ref>Vakkari/Jokinen, Teppo, s.15 </ref>
== Tilan kuvaamisen kehitys ==
Erilaisia tapoja kuvata tilaa kaksiulotteisella kuvapinnalla on useita ja ne ovat erilaisia eri kulttuureissa. Eurooppalaiseen kulttuuriin kuuluu perspektiivinen kuvaustapa, joka kehittyi voimakkaasti [[Renessanssin taide|renessanssin]] aikana.
Rivi 15 ⟶ 19:
<gallery>
</gallery>
Rivi 32 ⟶ 35:
<gallery>
</gallery>
=== Kahden pakopisteen perspektiivi ===
Kahden pisteen perspektiivissä katsojaan nähden vinottain kulkevat viivat kohtaavat kahdessa pisteessä, yleensä kuva-alan ulkopuolella.
<gallery>
</gallery>
=== Kolmen pakopisteen perspektiivi ===
<gallery>
</gallery>
=== Kavaljeeriperspektiivi ===
Kavaljeeri- eli sotilasperspektiivissä katsojaa kohti olevan tason reunaviivat ovat luonnollisessa asennossaan, mutta siitä poispäin suorassa kulmassa olevat viivat esitetään 45 asteen kulmassa.
<gallery>
</gallery>
Rivi 74 ⟶ 71:
<gallery>
</gallery>
== Katso myös ==
* [[Kuva]]
| |||