Ero sivun ”Miloš Obrenović” versioiden välillä

[[Tiedosto:MilosObrenovic 1848.jpg|thumb|Miloš Obrenović, vuonna 1848 maalattu muotokuva.]]

'''Miloš Obrenović''' (alkujaan '''Miloš Teodorović'''; [[18. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 7. maaliskuuta)</small> [[1780]] [[Srednja Dobrinja]] – [[26. syyskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 14. syyskuuta)</small> [[1860]] [[Topčider]], lähellä [[Belgrad]]ia)<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/383069/Milos Miloš] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 15.11.2013.</ref> oli [[serbia]]lainen kapinajohtaja, joka johti [[Serbien toinen kansannousu|serbien toista kansannousua]] turkkilaisia vastaan, kohosi sen myötä valtaan ja toimi Serbian ruhtinaana vuosina 1815–1839 ja 1858–1860. Hän perusti [[Obrenović]]in dynastian, joka hallitsi hänen kuolemansa jälkeen Serbiaa vuoteen 1903.

 

Miloš Teodorović oli alkujaan karjapaimen, joka työskenteli velipuolelleen Milan Obrenovićille. Hän liittyi [[Karađorđe]]n johtamaan [[Serbien ensimmäinen kansannousu|serbien ensimmäiseen kansannousuun]] ja vuonna 1805 hänet nimitettiin komentajaksi kapinallisten armeijaan. Hänen velipuolensa surmattiin vuonna 1810, mahdollisesti Karađorđen käskystä, minkä jälkeen hän alkoi itse käyttää nimeä Obrenović ja suhtautua vihamielisesti Karađorđeen. Kun turkkilaiset kukistivat kapinan vuonna 1813, Miloš ryhtyi yhteistyöhön voittajien kanssa ja auttoi heitä maan rauhoittamisessa. Hänet nimitettiin ruhtinaaksi hallitsemaan kolmesta hallintoalueesta muodostettua Keski-Serbiaa. Hän auttoi turkkilaisia vuoden 1814 kansannousuyrityksen tukahduttamisessa, mutta turkkilaisten ryhdyttyä laajamittaisiin puhdistuksiin hän kääntyi heitä vastaan. Miloš kokosi kannattajansa [[Takovo]]on ja aloitti palmusunnuntaina huhtikuussa 1815 uuden kapinan, joka muodostui pian menestyksekkääksi. Venäjän sekaantumista pelännyt Turkki suostui joulukuussa 1815 rauhansopimukseen, jonka nojalla Serbialle myönnettiin melko laaja autonomia osana [[Ottomaanien valtakunta]]a ja Miloš tunnustettiin koko Serbian ruhtinaaksi. Sopimuksen mukaan serbikapinalliset saivat myös pitää aseensa.<ref name="brit" />