Wikipedia

Ero sivun ”Uruk-kausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh, wl
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|2168}}{{Korjattava/kieli|Kaipaisi kielenhuoltoa, jäsentelyä ja lisää lähteitä}}
 
'''Uruk-kausi''' noin 4500–3100 eaa. oli [[Vanha aika|vanhalla ajalla]] nykyisessä Etelä-[[Irak]]issa ja muuallakin [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] [[Kaupungistuminen|kaupungistumisen]] ja sivilisaation[[sivilisaatio]]n synnyn aikaa. Uruk-kauden [[kulttuuri]]n oliloivat ainakin myöhäisvaiheessaansen myöhäisvaiheessa [[sumersumerit]]ien luoma. Silloin Urukiin ja muuallekin rakennettiin suuria [[Temppeli|temppeleitä]], ja [[kuvakirjoitus]] tuli käyttöön koko Mesopotamian[[Mesopotamia]]n alueella.
 
Uruk-kaudella syntyi Mesopotamian yhteiskunnan pohjana ollut temppelin ohjaama [[valtio]], jota johti pappiskuningas ''ensi''.
 
== Yleistä ==
Kaupungit syntyivät räjähdysmäisesti kasvavista asutuskeskuksista ja kauden loppuvaiheessa maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa työskenteli monien eri alojen ammattilaisia, muun muassa rakennusmiehiä, puuseppiä ja ruukuntekijöitä. Maaseudulla oli paimenia, maanviljelijöitä, puutarhureita ja kalastajia. Eriduun[[Eridu]]un rakennettiin porraspyramidi eli [[zikkurat]]-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3450-3100 eaa.<ref>Roaf 2009 s. 58</ref>-3100 eaa. ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahtimahdin kasvoikasvaessa huippuunsa ja rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä suurenrunsaan työvoimantyöntekijöiden määrän avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin[[hehtaari]]n kokoisia 10000–2000010 000–20 000 asukkaan keskuksia. Mesopotamian keskus [[Uruk]] kasvoi lopulta 5000050 000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella.▼
 
Sumerilaisia [[kauppasiirtola|kauppasiirtoloita]] ilmestyi [[Turkki|Turkin]] [[Taurusvuoret|Taurusvuorille]], [[Välimeri|Välimeren]] rannoille ja keskiseen Iraniin[[Iran]]iin.▼
▲Kaupungit syntyivät räjähdysmäisesti kasvavista asutuskeskuksista ja kauden loppuvaiheessa maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa työskenteli monien eri alojen ammattilaisia, muun muassa rakennusmiehiä, puuseppiä ja ruukuntekijöitä. Maaseudulla oli paimenia, maanviljelijöitä, puutarhureita ja kalastajia. Eriduun rakennettiin porraspyramidi eli [[zikkurat]]-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3450<ref>Roaf 2009 s. 58</ref>-3100 eaa. ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahti kasvoi huippuunsa ja rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä suuren työvoiman avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin kokoisia 10000–20000 asukkaan keskuksia. Mesopotamian keskus [[Uruk]] kasvoi lopulta 50000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella.
 
▲Sumerilaisia kauppasiirtoloita ilmestyi Turkin Taurusvuorille, Välimeren rannoille ja keskiseen Iraniin.
 
[[Dreija]] eli nopea [[savenvalaja]]n pyörä kehittyi viimeistään kauden alussa hitaasta savenvalajan pyörästä. Dreija oli käytössä viimeistään 3500 eaa. ja pyörä 3250 eaa.<ref>Valitut Palat, Ihmisen värikkäät vaiheet</ref>
 
[[Kupari]] yleistyi kaudella huomattavasti ja sitä tuotiin koostumuksesta päätellen Omanista[[Oman]]ista eli Makanista<ref>Salonen 1945, s. 277</ref>.
 
== Papiston suuri valta ==
Papiston[[Papisto]]n mahti oli huipussaan ja papistose ohjasi ehkä yksin ohjasi koko maata pappiskuninkaan ja vanhempien neuvoston johdolla. Temppeli jakoi maata köyhille ja oli monopolistinen maan omistaja. Vallitsi eräänlainen temppelisosialismi.<ref>Salonen 1962</ref>▼
 
▲Papiston mahti oli huipussaan ja papisto ehkä yksin ohjasi koko maata pappiskuninkaan ja vanhempien neuvoston johdolla. Temppeli jakoi maata köyhille ja oli monopolistinen maan omistaja. Vallitsi eräänlainen temppelisosialismi.<ref>Salonen 1962</ref>
 
=== Yhteiskuntaluokat ===
Yhteiskunta jakautui kolmeen pääluokkaa, aatelistoon[[aatelisto]]on, tavalliseen kansaan ja [[Orja|orjiin]], joita hankittiin yleensä vuoristoisista maista ryöstämällä vangiksi ryöstämällä. Ylimystössä[[Ylimystö]]ssä oli pappeja, hallinnon [[Virkamies|virkamiehiä]] ja suurkauppiaita, jotka omistivat suurimman osan maasta. Tavalliset ihmiset omistivat maata puutarhapalstan verran.<ref name="UNM">[http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm Development of Southern Mesopotamian Economic Structure] University New Mexico 2000</ref>
 
Maanviljelijät ja käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisuudessa [[Jumalat|jumalien]] hyväksi. Temppeli tuotti, varastoi ja jakeli lähes kaikki hyödykkeet. Temppeli rakennutti kastelukanavia, rakennutti temppeleitä ja hallintorakennuksia, valvoi maataloutta ja piti yllä kauppaa, joka ulottui kaukaisiin maihin. [[Käsityöläiset]] työskentelivät temppelin alaisissa metallipajoissa,metalli- ja keramiikkapajoissa jasekä tekstiilitehtaissa.<ref name="UNM"/>
 
=== Elinkeinoja ===
Temppeli antoi tavalliselle kansalle talon, puutarhan, vaatteet, työkalut ja ylläpidon. Ihmisillä oli monenlaisia ammatteja, olikuten paimenia, ohraa ja vehnää sekä seesamia viljeleviä maanviljelijöitä, taateleita kasvattavia puutarhureja, ja kalastajia, sekä käsityöläisiä, jotka tekivät vaatteita, työkaluja ja aseita. Oli sotilaitamyös jnesotilaita.
 
=== Korkein johto ===
Korkeimmalla hierarkiassa olivat kirjurit ja varsinaiset [[Jumalanpalvelusmeno|jumalanpalveluksen]] tekijät, joiden huipulla oli pappiskuningas ''en'' tai ''ensi''.<ref>Herbert Michaelis, Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, Etu-Aasian osio Varhaiset korkeakulttuurit, Sumerien vuosituhat, muinaissumerilainen kausi, s. 295.</ref> Huolimatta temppelin vallasta oli suuria yksityisiä maatiloja, muutaman perheen pitämiä "kartanoita", periytyneenäjotka periytyivät Samarra- ja Ubaid-ajalta. Useat suvut olivat yhdistyneetyhdistyneitä yhden kontrolloivanhallitsevan, voimakkaan suvun valtaan. JonkinOli verranmyös olijonkin verran yksityisiä käsityöläisiä, jotka myivät tuotteitaan tavalliselle kansalle,. ja myösMyös temppelin käsityöläiset myivät tuotteitaan ihmisille.<ref name="UNM"/>
 
== Voimakas kaupungistuminen ==
 
Uruk-kaudella kaupungistunut yhteiskunta syntyi laajalla alueella Mesopotamiassa. Syntyi kerrostunut yhteiskunta.<ref name="UNM"/>
 
IlmastioIlmasto kuivui äkkiä noin 3800 eaa<ref>Fagan 2008, s 219</ref>, mikä suosi kasteluviljelyä ja kaupungistumista. Pienet keskukset eivät kestäneet niin hyvin kuivuutta kuin suuret<ref>Fagan 2008, s320</ref>.
 
Kaupungit syntyivät ja kasvoivat nopeasti. Asutuskeskuksissa oli ainakin kolme tyyppiä, suuria kaupunkeja, pienempiä pikkukaupunkeja näiden ympärillä, ja näiden ympärillä vielä pieniä kyliä, eli kolme hierarkiatasoa. Ubaid-kaudella niitä oli ollut kaksi, suuret kylät ja pienet kylät. [[Sylinterisinetti]] ilmestyi Uruk-kaudella.<ref name="HC">[http://www.historicity.org/?cat=53 The Uruk period] Conversations about history, posteed by Michelle</ref>
 
Myöhäisen Ubaid-kauden asutuskeskukset olivatjakautuivat tasaisesti jakautuneet, ja vain muutaman keskuksen ala oli niinkin suuri kuin 10 hahehtaaria<ref name="roaf59"/>.
 
=== Maaseutu ja maanviljely ===
Maaseutu näyttää tyhjenneen tänä aikana. Ilmasto kuivui. Uruk-kaudella alettiin käyttää orjina mäkisiä alueita sisältävän maan, Subartun, asukkaita orjina.
 
Viljava [[kuusirivinen ohra]] oli kehittynyt viljelyssä jo [[Samarra-kausi|Samarra-kaudella]] kaksirivisestä ohrasta. Viljava kuusirivinenKuusirivinen ohra ja tehokas kastelukanavien kaivaminen loivat edellytykset suurten peltojen synnylle Mesopotamiaan. Ne kykenivät elättämään suurta kaupunkiväestöä, jonka ei tarvinnut itse viljellä maata. Näin kaupunkilaiset saattoivat keskittyä käsityötuotteiden tekoon.
 
=== Suurimmat kaupungit ===
Etelä-Mesopotamiaa on pitkään pidetty kaupungistumisen keskuksena. Uruk-kaudella kasvoivat suuriksi varsinkin Mesopotamian eteläpuoliskossa Sumerissa etelän Eridu, pohjoisen [[Kiš]] ja keskisen Sumerin Uruk suuriksi. Uruk-kaudella Urukin pinta-ala oli 30–50 hehtaaria.
 
Eräässä vaiheessa Uruk-kaudella Uruk, Nippur ja Susa olivat ajanaikakauden suurimmat kaupungit. Näihin aikoihin Abu Salabikh ja Nippur kasvoivat nopeasti. Uruk kasvoi noin 400 ha:nhehtaarin suuruiseksi varhaisdynastisen[[Varhaisdynastinen Ikausi|varhaisdynastisen]] kauden alussa noin 3000 eaa.<ref>The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (toim.), Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8 </ref> Myös Sumerin [[Taru|tarusto]] mainitsee painopisteen siirtyneen Eridusta Urukiin.
 
== Uruk-kauden laajeneminen ==
[[KuvaTiedosto:Sumer3.jpg|thumb|300px|Sumer ennen suurta tulvaa, eli Uruk ja Dzemdet Nasr-kausilla. Kuvassa oletetaan, että [[Sumerilainen kuningasluettelo|ensimmäinenensimmäisen Sumerin kuningaskuninkaan]] olisi elänyteläneen keskisellä Uruk-kaudella [[Eridu]]ssa.]]
[[KuvaTiedosto:Uruk period north.JPG|thumb|300px|Uruk-kauden aikaisaaikaisia Pohjois-Mesopotamian löytöpaikkoja.]]
 
Sumerilaisten tyyppinenkaltainen kaupunki oli muun muassa eteläinen Habuba Kabira eli Qannas Pohjois-[[Syyria]]ssa, josta on löydetty Uruk V–VI -tyyppistä keramiikkaa, ja paikan rakentamistapa on sama kuin Etelä-Mesopotamiassa. Jebel Arudasta on löydetty Sumerin sinettejä ja savitauluja tältä ajalta.
 
Godin Tepessä [[Kermānšāh]]in lähellä Iranissa oli pääosin paikallista perinnettä.
 
Urukin kulttuuri laajeni keskisellä ja myöhäisellä Uruk-kaudella.<ref name="HC"/> Uruk-kaudenKauden lopuillaloppuvaiheessa näyttää jokin laaja keskusvalta hallinneen Mesopotamiaa ja Elamia.
 
Noin 4500–4000 eaa. tai hieman myöhemmin, välillänoin 4000–3500vuosien 4000 – 3500 eaa. välillä kasvoivat Pohjois-[[Mesopotamia]]n kaksi kaupunkia [[Tell Brak]] ja [[Tell Hamoukar]] suuremmiksi kuin Etelä-Mesopotamian keskukset. Tell Brakissa uskotaanarvioidaan eläneen vuonna 4000 eaa. 2000020 000 asukasta. Samoihin aikoihin Uruk oli noussut kaupungiksi Etelä-Mesopotamiassa. TämäTämän ajoitakia pohjoisen ja etelän keskukset kilpailuun,alkoivat jonkakilpailla. eteläinenEteläinen Uruk voitti kilpailun noin vuonna 3500 eaa. päätellen Hamoukarista löydetyistä runsaista [[Linko|lingon]] ammuksista.<ref name="TK13">Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36–.</ref>.
 
Lounais-Iranin nykyinen [[Khuzistan]] oli Sumerille rinnakkaisen Elamin[[Elam]]in valtion keskus. [[Susa A]]-kaudella kerrostumissa 33–27 kaupungin ala oli 10–15 ha, ehkä 25 hahehtaaria. 10Kymmenen metrin korkuinenkorkuisella terassi, jollaterassilla oli muutamia rakennuksia., sekä Jonkinjonkin tyyppinen savenvalajan pyörä. Kerrostumissa 22-17 tasanne hävisi, jolloin alueella oli merkkejä läntisestä Sumerin vallasta alueella,. Susa kasvoi näihin aikoihin noin 3500 eaa. varmasti 25 hahehtaarin kokoiseksi.
 
Sarjatuotanto kehittyi jo varhain Uruk-kaudella. Akaban lähellä Tel Hujayratissa oli noin 4000–3500 eaa. käsityöteollisuutta, joka valmisti sarjatyönä kupariesineitä.<ref name="TK13"/>
 
Mesopotamiassa joskuskehittyivät noin 4500–4000 eaa. kehittyivätaikoihin [[dreija]] ja saviastioiden massatuotanto. AlettiinSilloin alettiin tuottaa suureksi osaksi koristelematonta keramiikkaa. Noin 4000 eaa. tuotettiin viistoreunaistaMesopotamiassa kulhoaja Khuzistanissa suuria määriä Mesopotamiassaviistoreunaisia ja Khuzistanissakulhoja. Näihin aikoihin Tepe Gawrassa oli rikkaiden ihmisten hautoja, jotka oli tehty mutatiilistä tai kivestä tehtyjä hautoja.
 
=== Varhainen Uruk-kausi ===
 
Uruk-kauden ensimmäinen jakso 3900-3600 eaa. muistutti myöhäistä Ubaid-vaihetta. Kulttuuri kehittyi tällä kaudella asteittain ubaidilaisesta sumerilaiseksi. Keramiikaa alettiin tuottaa keskuspaikoissa, esimerkiksi Urukin keramiikkaa on löydetty Eridusta.<ref>|http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Bruce Owen 2008 </ref>.
 
=== Keramiikka ===
Varhainen Uruk-kausi oli siirtymäkausi, jolloin Ubaidin keramiikka harvinaistui ja lopulta loppui. Oli tuhansienTuhansien asukkaiden keskuskyliä, joita ympäröivät pienemmät kylät, niin kuinkuten Ubaidin kaudellakaudellakin. Sumerit saapuivat luultavasti saapuivat varhaisella Uruk-kaudella. Noin 3700 eaa., varhaisella Uruk-kaudella syntyi ensimmäinen yli 1000010 000 asukkaan kaupunki. Viimeistään tällä kaudella lienee keksitty nopeasti pyörivä savenvalajan pyörä eli dreija.
 
=== Uruk-kauden alku ===
Uruk-kulttuurin luojat sumerilaiset lienevätarvellaan saapuneen Kaksoisvirtainmaahan joko ehkä välillänoin vuosien 5000-4500 eaa. välillä, ennen tätä kautta tai kauden myöhäisessä vaiheessa. Elettiin kivi-kuparikautta.
 
Varhainen Uruk-kausi alkoi luultavasti noin 4500 eaa., jolloin dreija ehkä keksittiin. Perinteisesti Uruk-kauden on katsottu kattaneen noin ajan 4100–3100 eaa. eli Urukin kerrostumat XIV–IV. Epävarmuutta ajoituksissaAjoituksissa on epävarmuutta, on myös arvioitu Uruk-kauden alkaneen 4500/4300/4100/4000/3900/3800 eaa.
 
Noin 4000 eaa. tapahtui villalammas-[[mutaatio]] Lähi-idässä.
 
=== Keskinen Uruk-kausi ===
Rivi 89 ⟶ 85:
 
=== Sodat ja asutuksen laajeneminen ===
Tell Hamoukarista Habur-joen altaasta[[valuma-alue]]elta Pohjois-Syyriasta on löydetty taistelun merkkejä keskiseltä Uruk-kaudelta eli myöhäiseltä [[kalkoliitti]]kaudelta noin v 3500 eaa., hyökkääjänä olivat ehkä urukilaiset. Kaupungin pinta-ala oli tuolloin 32 hahehtaaria. samaanSamaan aikaan hyökättiin myös Tell Brakiin Pohjois-Mesopotamiassa. Keskisellä Uruk-kaudella Tell Brakissa oli 110 hahehtaaria asuttua aluetta, satelliittikylät mukaan lukien.
 
<!--
Rivi 96 ⟶ 92:
 
=== Kaupankäynti ja siirtokunnat ===
Kauppaa käytiin [[Anatolia]]n, [[Egypti]]n, [[Zagros]]-vuorten, [[Afganistan]]in ja [[Levantti|Pohjois-Levantin]] (Välimeren itäpuoli) kanssa. Näistä saatiin eri tarvikkeita: metalleja, kiveä, puuta. Perustettiin [[Siirtokunta|kauppasiirtokuntia]], joista on löydetty Uruk-astioita. Urukin kulttuurin laajeneminen muistutti [[Ubaid]]in laajenemista, mutta se oli paljon nopeampi ja lyhytikäisempi ilmiö. Jotkut Uruk-kauden siirtokunnat olivat jopa 5000 asukkaan pieniä kaupunkeja, joista muutamat olivat linnoitettuja. Levittäytymiskausi kesti ehkä 150 vuotta.
 
=== Myöhäinen Uruk-kausi — sivistyksen synty ===
 
Noin 3500-3400 eaa. alkoi myöhäinen Uruk-kausi, jota vastaavat Urukin kerrostumat IV–VI. Toisen laskutavan mukaan myöhäinen Uruk-kausi alkoi jo kerrostumasta VIII, mutta suurin edistys tapahtui kerrostumissa V ja IV. Pronssi keksittiin kauden alussa, ja niinpä tämä kausi on sama kuin varhaispronssikausi I. Uruk oli ajan suurin keskus Kaksoisvirtainmassa. Tässä vaiheessa Sumerin kulttuurin peruspiirteet olivat jo muotoutuneet.
 
[[Pyörä|Pyörillä]] kulkevia vaunuja[[Vaunu|vaunu]]ja oli ainakin jo 3500 eaa. Pyörä on saattetusaattettu keksiä paljon aikaisemminaikaisemminkin Ubaid-kaudella, samoin kuinkuten dreija.
 
Varhaisin kuvakirjoitus on Uruk IV-kaudelta noin 3200 eaa.
 
Eridussa oli noin vuonna 3500 eaa. 2000 asukasta, ja sen pinta-ala oli noin 10 hahehtaaria. Ilmaston kuivuminen noin 3500 eaa. on saattanut ajaa väkeä kaupunkeihin. Maaseudun tyhjentyessä kaupungit kasvoivat valtaviksi, väestön määrä räjähti nousuun ja syntyi köyhälistö.
 
=== Asutuskeskuksia ===
Noin vuonna 3500 eaa. Urukissa oli 10&nbsp;000 asukasta, ja kauden lopussa 50&nbsp;000 asukasta. Urukin alalaajuus oli 80 hahehtaaria. Uruk-kauden lopulla Sumerissa oli useita yli 10&nbsp;000 asukkaan kaupunkia, jolloin noin 12 kaupunkivaltiota hahmottuivat. Silloin massa oli ehkä muutama kymmenen tuhatta asukasta. Urukin lisäksi suuria keskuksia olivat Ur, Nippur, Kiš ja Eridu. Mikään niistä ei ollut niinUrukin suuri kuin Uruksuuruinen. Uruk säilyi alueen suurimpana satoja vuosia, ehkä vuodesta 3200-2800 eaa. Pohjois-Mesopotamian asutuskeskukset [[Tell Brak]] eli Nagar ja [[Tell Hamoukar]] olivat yhä suuria.
 
=== Temppelit ===
Myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3600 eaa. alkaen [[Uruk]]in kerrostumasta VIII päätellen rakennettiin suuri temppelialue kaupunkiin jatkaen aiempia perinteitä, mutta tehden yhä suurempia rakennelmia. Temppelit suurenivat ajan mukana. Tältä ajalta ovat ensimmäiset porrasmaiset temppelitasanteet. Temppeleitä oli pyhitetty taivaan jumala [[An]]ille ja rakkauden jumala [[Inanna]]lle. Niissä oli seinäsyvennyksiä eli niššejä ja kolmiosainen pohjakaava, niin kuinkuten varhaisemman Uruk-kauden temppeleissätemppeleissäkin. Merkittävin saavutus oli taivaan jumala Anille pyhitetty Eannan eli Taivaan talon temppelialue, joka kattoi lopulta 9 hehtaaria. SineSinne rakennettiin Kalkkikivitemppeli, johon rakennusaine tuotiin 80 km:n päästä Eufratin länsirannalta. Eanna -alueen ulkopuolelle rakennettiin Uruk V -kauden lopussa Anin Valkoinen temppeli 13 metriä korkealle tasanteelle. Tätä temppeli oli siis varhainen [[zikkurrat]]. Sen rakentaminen vaati ehkänoin 7500 ihmistä. Uruk-kaudella valmistettiin värillisiä savitappeja, joilla koristeltiin temppelin seiniä. Myöhempiin aikoihin verrattuna myöhäisen Uruk-kauden temppelit olivat suuria. Urukin temppeli C oli kooltaan 30 m × 80 mmetriä ja kivitemppeli D 30 m × 76 mmetriä.
 
=== Käsityötaide ===
Rivi 120 ⟶ 115:
[[Kuva:Tableta con trillo.png|thumb|Varhaista kuvakirjoitusta Kišistä.]]
 
Ilmasto kuivui entisestään vuodesta 3500 eaa alkaen<ref>Fagan 2008, s 221</ref>, ja oli paha varsinkin 3200-3000 eaa<ref name="fagan224">Fagan 2008, s224</ref>. Tämä vaikutti kaupungistumiseen. Noin 3200 eaa Urukin pohjois-Mesopotamian siirtokunnat luhistuivat kärsittyään kuivuudesta<ref name="fagan224"/>.
 
Kirjoitustaito tuli käyttöön viimeistään noin 3100 eaa. Uruk IV -kaudella. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä Uruk IV -kauden alajaksolla savitaulut kehittyivät, mutta kirjoituksen kehityksen jatkuvuudesta on päätelty ettäniiden ne olisivat tulleettulleen seuraavaa kautta juuri edeltävällä IVa- tai joidenkin mukaan hieman vanhemmalla IVb-kaudella.<ref name="cdliucla">http://web.archive.org/20060523020709/cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka)</ref><ref>http://web.archive.org/20060615115507/cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Proto-cuneiform</ref>
 
Tältä ajalta on löydetty laajaltiyleensä ensimmäisinä pidetyt kirjoitetut savi- ja kivitaulut vuodelta 3200 eaa. [[Tell Brak]]ista, Kišistä ja hieman myöhemmin [[Uruk]]ista vuosina 3200–3100 eaa.<ref name="schoyencollection">http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref>Uruk IV -kauden savitaulut säilyivät, ksokakoska niitä käytettiin romuna kuoppien tasoittamiseen seuraavan Uruk III -kauden rakennustöissä.<ref name="cdliucla"/>
 
Sitä ennen oli merkitty numeroita[[Numerot|numero]]ita Uruk V -kaudella noin 3400 eaa.<ref name="schoyencollection"/> ja kuvakirjoitusta edeltäviä merkkejä jo Uruk VI -kaudella.<ref name="schoyencollection"/> Oli yksinkertaisia savitauluja, joissa oli sylinterisinetin painalluksia ja numeroita.<ref name="cdliucla"/>
 
Varhaisella Uruk IV -kaudella oli "lappuja", joissa oli henkilön tai tuotteen nimi. Toisissa oli lisäksi numeroita. KolmannentyyppisissäKolmannen tyyppisissä oli useita osioita, joissa numeroita ja tuotteita tai henkilöitä.
 
Uruk-kauden kuvakirjoituksessa oli tähkien, astioiden, laivojen, kaksi- ja nelipyöräisen sotavaunun, puusepän, aasin yms.ja sellaisten [[Kuva|kuvia]], yhteensä 1500 merkkiä. Myöhemmästä nuolenpääkirjoituksesta on päätelty joidenkin merkkien merkitystä. Uruk IV -kauden merkkejä olivat ''unken'', neuvosto, ''en'', ruhtinas, ''sanga'', temppelin päällikkö. Mutta merkkejä "kuningas" ja "palatsi" ei näy.
 
[[60-järjestelmääjärjestelmä]]ä ei osataosataan tulkita muuten kuinvain numeroiden osalta. Se on saattanut kehittyä savisten [[laskuraha|laskurahojen]] painalluksista, joita tehtiin laskurahoja sisältäneeseen savikuoreen. Tähän viittaa muutaman ajalta 3400–3300 eaa. löydetyn taulun pallomainen ja kuutiomainen muoto. Se on maailman vanhinta tunnettua kirjoitusta[[kirjoitus]]ta.
 
Varhaista kirjoitusta Uruk IV- ja Jemdet Nasr -kausilla on käytetty luultavasti temppeliverotuksessa verokuittien laatimiseen ja kirjanpitoon.
 
Kirjoitus on saattanut olla alussa verratenmelko harvinaista tai kirjoitusmateriaalina on käytetty muuta kuin savea. Samoihin aikoihin kehittyi [[esittävä taide]], jajossa kuvasikuvattiin muun muassa papin tai kuninkaan kaltaisia hahmoja.
 
Eniten kirjoitusta on löytynyt tältä ajalta vuosilta 3200–3100. Kirjoitus viittaa varhaiseen [[seemiläiset|seemiläisen]] ja sumerilaisen aineksen sekoittumiseen. Ei tiedetä, synnyttikö sumerilainen kuvakirjoitus [[Egyptin hieroglyfit]] vai päinvastoin. Joidenkin mukaan kirjoitus olisi tullut Sumeriin Egyptistä, jossa sitä on saattanut olla [[Skorpionikuningas|Skorpionikuninkaan]] haudassa jo 3400–3300 eaa.
 
== Varhainen ja keskinen Uruk-kausi ==
Varhaisella ja Keskisellä Uruk-kaudella suuria keskuksia eioli vielävain ollut kuin muutamamuutamia. Asutuskeskuksista 60% asutuskeskuksistaprosenttia oli pohjoisessa Nippurin ympärillä. Kauden asutuskeskusten kokojakauumaakokojakaumaa voidaan yrittää hahmottaa, vaikkei sitä tunneta tarkasti. Suurin keskus Uruk kattoi 70 hahehtaaria, ja pohjoisessa oli kaksi noin 50 hahehtaarin kokoista keskusta, jotka olivat Tell Dlabim ja Tell al-Hayad. Lisäksi oli kaksi 30 hahehtaarin kokoista keskusta<ref>Roaf 2009 s. 27</ref>, joista toinnetoinen oli kumpu 1172. Pienempiä 4-20 hahehtaarin paikkoja oli moniauseita, muun muassa Umma , Umm-al Agarib, 202, 1194,1196, Nippur, Abu Salabikh, 678. Näitä keskikokoisakeskikokoisia keskuksia oli yhteensä 29 leveysasteen 32 20 eteläpuolella. Pohjoisin paikka oli 678.<ref>Roaf 2009 s. 50</ref>. Asutuksen painopiste 32 oli leveyasteen pohjoispuolella. Yhtenäisemmin löytöjä on tehty leveysasteiden 32 ja 32 20 välillä, missä oli kaksi suurta 50 hahehtaarin kokoista keskusta. Dlebim ja al-Ahayyad johtivat asutuskeskusjakaumaa. SittenLisäksi oli yksi 30 hahehtaarin kokoinen keskus 1132. 4-20 hahehtaarin kokoisialaajuisia keskuksia oli 19, ja pieniä 0,1-4 hahehtaarin kyliä noin 70.▼
 
Myöhäisellä Uruk-jaksolla noin vuosina 3500-3100 eaa. asuttu kokonaisala oli kasvanut vain hieman verrattuna aikaisempaan. Asutus oli siirtnyt Nippurin ympäriltä Urukin ympärille, missä oli 60 %keskukistaprosenttia keskuksista. UrukistaUruk tuli kaksi kertaa toiseksisuuremmaksi suurintakuin keskustatoiseksi isommaksisuurinn keskus ja se kattoi 100 hahehtaaria. Asutuksen painopiste oli 32 leveysasteen eteläpuolella. Pohjoisempana oli lähekkäin monia suurehkoja keskuksia, mm.muun muassa kummut 125 ja 201<ref>Roaf 2009 s. ??</ref>. Asutuskeskusten jakauma oli seuraava: yli 40 hahehtaarin keskuksia Uruk ja pohjoisen tell Al-Hayyad. 20-40 hahehtaarin keskuksia kaksi, kumpu 125, kumpu 1172. 4-20 hahehtaarin keskuksia 35, josta muun muassa Tell Mismar, kumpu 260, 201, Umma, Umm-al Aqarib, Tell Shmid, 1194, Nippur, Abi Salabakh. YleineKeskukset jakauma:jakautuivat siis siten, erttyä keskikokoisia keskuksia melko tiheässä. Pieniä asutuskeskuksia oli noin 90<ref name="roaf59">Roaf 2009 s. 59</ref>.▼
▲Varhaisella ja Keskisellä Uruk-kaudella suuria keskuksia ei vielä ollut kuin muutama. 60% asutuskeskuksista oli pohjoisessa Nippurin ympärillä. Kauden asutuskeskusten kokojakauumaa voidaan yrittää hahmottaa, vaikkei sitä tunneta tarkasti. Suurin keskus Uruk kattoi 70 ha, ja pohjoisessa oli kaksi noin 50 ha kokoista keskusta, jotka olivat Tell Dlabim ja Tell al-Hayad. Lisäksi kaksi 30 ha kokoista keskusta<ref>Roaf 2009 s. 27</ref>, joista toinne oli kumpu 1172. Pienempiä 4-20 ha paikkoja oli monia, muun muassa Umma , Umm-al Agarib, 202, 1194,1196, Nippur, Abu Salabikh, 678. Näitä keskikokoisa keskuksia oli yhteensä 29 leveysasteen 32 20 eteläpuolella. Pohjoisin paikka oli 678.<ref>Roaf 2009 s. 50</ref>. Asutuksen painopiste 32 oli leveyasteen pohjoispuolella. Yhtenäisemmin löytöjä on tehty leveysasteiden 32 ja 32 20 välillä, missä oli kaksi suurta 50 ha kokoista keskusta. Dlebim ja al-Ahayyad johtivat asutuskeskusjakaumaa. Sitten oli yksi 30 ha kokoinen keskus 1132. 4-20 ha kokoisia keskuksia oli 19, ja pieniä 0,1-4 ha kyliä noin 70.
 
▲Myöhäisellä Uruk-jaksolla noin 3500-3100 eaa. asuttu kokonaisala oli kasvanut vain hieman verrattuna aikaisempaan. Asutus oli siirtnyt Nippurin ympäriltä Urukin ympärille, missä oli 60 %keskukista. Urukista tuli kaksi kertaa toiseksi suurinta keskusta isommaksi ja kattoi 100 ha. Asutuksen painopiste oli 32 leveysasteen eteläpuolella. Pohjoisempana oli lähekkäin monia suurehkoja keskuksia, mm. kummut 125 ja 201<ref>Roaf 2009 s. ??</ref>. Asutuskeskusten jakauma oli seuraava: yli 40 ha keskuksia Uruk ja pohjoisen tell Al-Hayyad. 20-40 ha keskuksia kaksi, kumpu 125, kumpu 1172. 4-20 ha keskuksia 35, josta muun muassa Tell Mismar, kumpu 260, 201, Umma, Umm-al Aqarib, Tell Shmid, 1194, Nippur, Abi Salabakh. Yleine jakauma: keskikokoisia keskuksia melko tiheässä. Pieniä asutuskeskuksia oli noin 90<ref name="roaf59">Roaf 2009 s. 59</ref>.
 
Uruk kasvoi edelleen. Uruk-kaudella Uruk tarvitsi laskujan mukaan 6säteeltään kmkuuden säteisenkilometrin laajuisen peltoalan, mutta Jemdet Nasr-kaudella 16 kmkilometrin säteisen alueen. Lopulta Uruk laajeni varhaisdynastisella kaudella kattamaan I kaudella 400, myöhemmin jopa 850 hahehtaaria. Jemdet Nasr- ja varhaisdynastisella kaudelle pienien kylien määrä putosi rajusti. Kaupungin muuri oli 9, 5 kimkilometriä pitkä<ref>Roaf 2009 s. 59-60</ref>.
 
Jemdet Nasr-kaudella noin 3100-2900 oli isoja asutuskeskuksia, muun muassa Uruk, kumpu 230, kumpu 242, Tell Dlehim. EteläisleläEteläsillä alueella suurimpia keskuksia oli 3, Uruk, kumpu 242 ja kumpu 230. Asutuksen painopiste oli etelässä, 31 45 leveysasteen eteläpuolella. Niiden koot olivat yli 40 hahehtaaria. Nippurin koko oli 20-40 hahehtaaria. 4-20 hahehtaarin laajuisia keskuksia oli 25. Eteläisellä alueella niitä oli 21. Pieniä 0,1-40 hahehtaarin keskuksia oli 31.45 leveysasteen eteläpuolella 65, ja yhteensä 91<ref>Roaf 2009 s. 9</ref>.<ref name="roaf59"/>
 
== Uruk-kausien jako ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uruk-kausi”