Ero sivun ”Pyhäjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: Kirjoitusvirhe korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta |
|||
Rivi 32:
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Pyhäjoen latvoille ja Pyhäjärven rannoille noin 5000 eaa. Huomattavin [[kivikausi|kivikautinen]] asuinpaikka on löydetty [[Rajahoikka|Rajahoikasta]] [[Kotajärvi|Kotajärven rannalta]]. [[Muinais-Päijänne]] ulottui aikoinaan Kotajärvelle ja laski [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] [[Hinkuanjoki|Hinkuanjokea]] pitkin [[Haapajärvi|Haapajärven]] tienoille. Rajahoikan runsas esineistö kuuluu [[Suomusjärven kulttuuri]]in. Muita [[Esikeraaminen kulttuuri|esikeraamisia]] asuinpaikkoja ovat [[Hietakylä]]n [[Ketola]] ja [[Kuivaniemi (Pyhäjärvi)|Kuivaniemi]]. Kampakeraamisen kulttuurin esineistöä on löydetty [[Likolahti (Pyhäjärvi)|Likolahdesta]] ja Kuivaniemestä. Lisäksi [[Sammallahti|Sammallahdesta]] on tavattu [[rautakausi|rautakautinen]] kirves.
Seutua hallitsivat pitkään [[lappalaiset]], joista kertovat useat paikannimet. [[Keskiaika|Keskiajalla]] alueen omistuksesta syntyi kiistaa [[karjalaiset|karjalaisten]], [[hämäläiset|hämäläisten]] ja [[savolaiset|savolaisten]] erämiesten kesken. Hämäläisten ja savolaisten eräomistuksia alkoi selvittämään 1410-luvulla [[Haako Frille]], jonka mukaan hämäläis-savolaisen eränautinta-alueen pohjoinen rajakivi nimettiin [[Rillankivi|Rillankiveksi]]. Rillankivestä tuli myöhemmin kolmen maakunnan, [[Savo]]n, [[Häme]]en ja [[Pohjanmaa]]n rajakohta. On myös esitetty, että Rillankivi olisi yksi [[Pähkinäsaaren rauha]]n rajakivistä ja että Pähkinäsaaren rauhan raja jatkui [[Pyhäjoki (joki)|Pyhäjoen]] eteläpuolitse Pohjanlahteen jakaen Pyhäjärven kahtia. Rajankäynnistä huolimatta savolaisten ja hämäläisten välille syntyi kiistoja eräomistuksista, kun savolaiset alkoivat asuttaa Pyhäjärven seutua 1540-luvulla. Hämäläisten hävitysretkien vuoksi Pekka Rautio [[Kalajoki|Kalajoelta]] ja Olli Tikka Pyhäjärveltä tekivät valitusretken kuninkaan luo. [[Kustaa Vaasa]] vahvistikin savolaisten oikeudet.
Maakirjojen mukaan Pyhäjärvellä oli vuonna 1553 jo kuusi taloa. 1600-luvulta lähtien asutus eteni nopeasti. Vuonna 1749 asukkaita oli 740, 1805 3 670 ja 1920 6 424. Pyhäjärven seutu kuului [[Salon kirkkopitäjä]]än vuoteen 1563 asti, jolloin Pyhäjokilaakso erotettiin Pyhäjoen seurakunnaksi. Pyhäjärvestä tuli [[Pyhäjoki|Pyhäjoen]] [[kappeliseurakunta]] 1650. Kun [[Kärsämäki]] erotettiin 1856 omaksi kirkkopitäjäksi, Pyhäjärvi liitettiin siihen. Pyhäjärven seurakunta itsenäistyi kuitenkin jo 1861. Pyhäjärven ensimmäinen kirkko oli vuonna 1647 rakennettu vaatimaton [[puukirkko]] Rauhalahden talon lähellä. Uusi kirkko valmistui 1739 [[Väisälänmäki|Väisälänmäelle]]. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 1895 ja seuraava vuonna paloi myös lähes valmis kirkko. [[Sebastian Grinpenberg]]in suunnittelema kirkko valmistui 1897.<ref name="Finlandia8" />
| |||