Wikipedia

Ero sivun ”Latinalainen keisarikunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
}}
 
'''Latinalainen keisarikunta''' oli [[neljäs ristiretki|ristiretkeläisten]] [[Konstantinopoli]]in vuonna [[1204]] perustama lännen kirkon alainen valtio[[ristiretkivaltio]]. Se hallitsi lähinnä kaupungin Euroopan puoleista osaa vuoteen [[1261]]. Keisarikunnan vahvimpia tukijoita olivat ristiretkeläiset ja [[Venetsia]].<ref name=oe>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hasek-juuri) | Sivu = 2235, art. Istanbul | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-1-02232-6}}</ref><ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 933| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
Flanderin kreivi [[Balduin I|Balduin IX:sta]] tuli ensimmäinen '''latinalainen keisari''', kun hänet valittiin tehtävään lähinnä venetsialaisten tuella. [[Pisa]]laiset ja [[genova]]laiset kannattivat tehtävään [[Boniface de Montferrat]]'ta frankkilaisten ristiritarien kannatuksen jakautuessa. Balduin kruunattiin keisariksi [[16. toukokuuta]] 1204. Kreikkalaisten [[Bysantin valtakunta]] jatkoi olemassaoloaan [[Nikaian keisarikunta]]na, [[Epeiroksen despotaatti]]na ja [[Trebizondin keisarikunta]]na sekä myöhemmin vielä [[Thessalonikan keisarikunta]]na. Latinalaisen keisarikunnan kukistuttua Bysantin valtakunta elpyi lähes entisen vahvuiseksi.
Rivi 24:
 
==Valtion vaiheita==
Keisarikunta joutui heti alkuunsa vaikeuksiin, kun sen piti puolustautua [[Bulgaarit|bulgaareja]] vastaan. Keisari Balduin jäi bulgaarien vangiksi [[Adrianopolin taistelu (1205)|Adrianopolin taistelu]]ssa [[5. huhtikuuta]] [[1205]]. Latinalaisen armeijan pelasti [[Venetsia]]n [[doge]] [[Enrico Dandolo]], joka saapui paikalle myöhemmin. Dandolo kuoli pian tämän jälkeen.
 
Balduinin nuoremmasta veljestä [[Henrik Flanderilainen|Henrik]]istä tuli keisari, ja hän hallitsi kymmenen vuotta, laajentaen samalla keisarikunnan alueita erityisesti [[Traakia]]ssa. Vuonna [[1211]] Henrik hyökkäsi Nikaian keisarikuntaa vastaan liittoutuneena [[Seldžukit|seldžukkien]] sulttaani [[Kaj-Khusrau I]]:n ja Trapezuntin (Trebizondin) kanssa. Tästä ei tullut mitään kun Nikaia voitti seldžukit ja solmi heidän kanssa rauhansopimuksen. Epiroksen despotaatin hallitsija [[Theodoros Angelos Dukas]] valtasi vuonna [[1215]] [[Makedonia]]n ja kukisti Tessalonikan kuningaskunnan vuonna [[1224]]. Theodoros kruunautti itsensä keisariksi ja oli valtaamaisillaan Konstantinopolin takaisin, mutta bulgaarit kukistivat hänet vuonna [[1230]].
 
Henrikin kuoltua vuonna [[1216]] lapsettomana hänen lankonsa Courtenayn Pietari kruunattiin keisariksi [[Rooma]]ssa, mutta hän ei päässyt Konstantinopoliin ennen kuolemaansa. Pietarin vaimo [[Flanderin Jolanda]] hallitsi miehensä poissa ollessa. Kun Jolanda kuoli vuonna [[1219]], hänen ja Pietarin poika [[Courtenayn Robert]] valittiin keisariksi. Hän saapui Konstantinopoliin vuonna [[1221]].
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Latinalainen_keisarikunta”