Ero sivun ”Merirosvous” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.247.29) ja palautettiin versio 14646606, jonka on tehnyt ZacheBot
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 43:
Karibianmeren rosvouksen kulta-aika vallitsi määritelmästä riippuen noin vuosina [[1640]]–[[1680]] tai [[1698]]–[[1730]], jonka loppuun mennessä kaikki alueen pelätyimmät merirosvot oli saatu kiinni ja otettu hengiltä<ref>Konstam 2008, s. 150–153</ref>. Englannin ja Ranskan viranomaiset eivät ensin olleet kovin kiinnostuneita tai kykeneviäkään estämään maanmiestensä harjoittamaa merirosvoutta, ja [[Jamaika]]n [[Port Royal]]ista tuli 1660-luvulla merirosvojen turvasatama. Vähitellen Englannin ja Ranskan suhtautuminen merirosvoileviin maanmiehiinsä muuttui, ja 1700-luvun alussa laivastot käytännössä puhdistivat [[Karibianmeri|Karibianmeren]] merirosvoista.
 
Kuuluisia englantilaisia merirosvokapteeneja olivat Sir [[Henry Morgan]] [[1600-luku|1600-luvun]] kultakaudella ja Edward "[[Mustaparta]]" Teach Karibianmeren rosvouksen viimeisellä kaudella ja totta kai Kapteeni Jack Sparrow [[1700-luku|1700-luvun]] alussa. Myös [[ranska]]laiset merirosvot herättivät kauhua, tunnetuimpana ehkä sadistista mainetta kantanut kapteeni [[François l'Olonnais]].
 
Merirosvolaivat olivat tasa-arvoisia ja demokraattisia yhteisöjä. Kapteeni ja muut laivan esimiehet valittiin äänestyksellä, ja saalis jaettiin lähes tasan. Monella merirosvolaivalla oli erityinen merirosvosäännöstö, joka määritteli jokaisen miehistön jäsenen tasa-arvoiset oikeudet ja velvollisuudet. Näistä yksityiskohtaisin ja yksi tunnetuimmista oli [[Bartholomew Roberts]]in 11-kohtainen säännöstö vuodelta 1721. Rangaistukset sääntöjen rikkomisesta olivat yleensä hyvin ankaria.<ref>Konstam 2008, s. 226–227</ref>