Avaa päävalikko

Muutokset

→‎Historia: Linkkikorjaus
[[File:StampUSSR1968CPA3695.jpg|thumb|left|150px|Viron työkansan kommuuni sai vuonna 1968 Neuvosto-liitossa postimerkin, kun oli kulunut 50 vuotta sen perustamisesta.]]
{{pääartikkeli|[[Viron työkansan kommuuni]]}}
Neuvosto-Viron aatteelliset juuret ovat keisarillisen Venäjän hajoamisen jälkeisessä ajassa. Viron kuvernementti oli saanut [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaiselta hallitukselta]] laajan itsehallinnon 30. maaliskuuta 1917. Kesän ja syksyn 1917 aikana bolševikkien kannatus kasvoi niin Venäjällä kuin myös Virossa. Venäjällä valta siirtyi bolševikeille 7. marraskuuta [[Lokakuun vallankumous|Pietarissa tehdyssä vallankaappauksessa]]. Virossa samanaikaisesti oli perustettu Vironmaan sotilaallinen vallankumouskomitea, jonka johtohenkilöihin kuului venäläisten lisäksi m.m. saarenmaalainen [[Viktor Kingissepp]]. He ottivat vallan Tallinnassa kuvernettikomissaarilta. Sotilaallisen vallankumouskomitena lisäksi keskeisessä roolissa bolševikeilla oli neuvostojen toimeenpaneva komitea johtajanaan [[Jaan AanveltAnvelt]]. Bolševikkivalta kesti aina helmikuuhun 1918, jolloin maahan tunkeutui [[Saksan keisarikunta|keisarillisen Saksan]] joukot. Vaikka valta oli ollut bolševikeilla, porvarilliset virolaiset toimivat samanaikaisesti aktiivisti oman virolaisvaltion puolesta. Porvarillisten kannatus kasvoi bolševikkivallan aikana. He perustivat saksalaisten tunkeutuessa Viroon Viron tasavallan antaen itsenäisyysjulistuksen 24, helmikuuta 1918. Kumpikaan virolaisosapuoli, porvarilliset tai bolševikit, ei valtaa kuitenkaan saanut, vaan vallankäyttäjä oli Viroa miehittänyt keisarillisen Saksan armeija. <ref>Zetterberg: Viron historia s.492-500.</ref>
 
Kun [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] päättänyt aseleposopimus oli allekirjoitettu 11. marraskuuta 1918, Viroa miehittäneet keisarillisen Saksan joukot poistuivat maasta. Heidän valtaansa oli kestänyt yhdeksän kuukautta. Taistelu vallasta puhkesi jälleen Virossa. Toisena vallasta taistelevana osapuolena oli [[Bolševikit|Venäjän bolševikkien]] tukemat virolaiset kommunistit, jotka hyökkäsivät Viroon puna-armeijan kanssa perustaen valloittamassaan [[Narva]]ssa 28. marraskuuta 1918 [[Viron työkansan kommuuni]]n. Työkansan kommuuni hävisi kuitenkin taistelun Virosta kesään 1919 mennessä. Tätä jaksoa neuvostohistoria piti kuitenkin Neuvosto-Viron lähtökohtana. Ensimmäinen porvarillisen Viron itsenäisyysjakso 1918–1940 oli tämän ajattelun mukaan vain väliaikainen. <ref>Kahk-Siilivask: Eestin SNT:n historia s.44-53.</ref>
13 550

muokkausta