Porajärven kunta perustettiin vuonna [[1873]]. Porajärvi kuului alueeseen, joka tuli [[1800-luku|1800-luvulla]] tunnetuksi elinvoimaisesta [[runonlaulanta|runonlaulu]]perinteestä. [[Heimosodat|Heimosotien]] aikana Porajärvi äänesti Suomeen liittymisen puolesta ja liittyi Suomeen vuonna [[1919]]. Vuonna [[1920]] solmitussa [[Tarton rauha]]ssa Suomi luovutti Porajärven ja Repolan [[Neuvosto-Venäjä]]lle ja sai [[Petsamo]]n.
Porajärven kunta lakkautettiin 1920-luvun alussa ja liitettiin [[Petrovskin piiri]]in, jossa siitä muodostettiin kolme kyläneuvostoa. Porajärven kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Porajärven lisäksi: Hinkerinvaara, [[Kostamus (Porajärvi)|Kostamus]], Kuutamolahti[[Kuutamalahti]], Poikki ja Palvajärvi sekä [[Valasmon rautasulatto|Valasmon tehdas]]. Kyläneuvostossa oli vuonna 1926 626 asukasta, joista [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] oli 556, [[venäläiset|venäläisiä]] 52, [[suomalaiset|suomalaisia]] 13 ja muita viisi. [[Lupasalmi|Lupasalmen]] kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Lupasalmen lisäksi: Saari, Pusamalahti ja Soimivaara. Kyläneuvostossa oli vuonna 1926 536 asukasta, joista karjalaisia 531, venäläisiä kolme ja suomalaisia kaksi. [[Klyyssinvaara]]n kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Klyyssinvaaran lisäksi: Vitsavaara, [[Himola]], Lautavaara, [[Roikonniemi]], Sianvaara ja [[Uskali]] sekä Roikonniemen metsätorppa. Kyläneuvostossa oli vuonna 1926 695 asukasta, joista karjalaisia 681, suomalaisia 11 ja venäläisiä kolme.<ref name="Karjalan asnt 1926">{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 30.11.2010 }}</ref>
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Porajärven alue oli [[Suomi|Suomen]] miehittämä [[1941]]–[[1944]].
