Ero sivun ”Nikolai II” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  4 vuotta sitten
p
→‎Vankeus ja kuolema: Typo fixing, typos fixed: tsek → tšek using AWB
(→‎Uudelleenhautaus ja pyhäksi julistaminen: Laitetaan uusin HS:n käännösversio "sikojen niitystä".)
p (→‎Vankeus ja kuolema: Typo fixing, typos fixed: tsek → tšek using AWB)
Ajan kuluessa vartijat muuttuivat myötämielisemmiksi vankejaan kohtaan, jolloin bolševikkihallinto vaihtoi vartijat. Uudet vartijat kuuluivat pahamaineiseen [[tšeka]]an. Kuusi heistä oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin likaisimpiin töihin. Robert K. Massien mukaan keisariperhe tiesi kohtalonsa näiden miesten saavuttua. Vartijoiden kylmän asiallinen käytös kertoi varsin selvästi heidän olevan [[pyöveli|pyöveleitä]].
 
Nikolai II:n ja hänen perheensä teloittamisen syynä on pidetty Venäjän sisällissodan poikkeuksellisia olosuhteita. Entisen keisarin ei tahdottu pääsevän vapaaksi ja päätyvän bolševikkeja vastaan taistelevan valkoisen armeijan eläväksi symboliksi. Teloituksen ajankohdan määräsi sotatilanne. Siperiassa toimiva 45&nbsp;000 miehen [[Tšekkoslovakian legioona|tsekkiläislegioonatšekkiläislegioona]], jonka vahvistuksena oli valkoisen armeijan venäläisiä sotilaita ja upseereita, oli edennyt etelässä Jekaterinburgin kaupungin rajoille asti. Punaisen sotavoiman komentajan mukaan kaupunkia pystyttäisiin puolustamaan kolmen päivän ajan. On yleisesti uskottu, että Nikolai II:n murhakäsky annettiin Moskovasta. Myös Romanov-asiantuntijana tunnettu Robert K. Massie tulkitsee asian näin. <ref>Massie, Nikolai ja Aleksandra, s. 429–430</ref> Venäjänkielentaitoisen historioitsijan Helen Rappaportin mukaan kirjallista todistusaineistoa Leninin osuudesta ei olisi. Sitä ei alun alkaen laadittukaan tai se on kätketty taitavasti. <ref> Helen Rappaport, Romanovien viimeiset päivät, s. 169 </ref> Perinteisen käsityksen mukaan Moskovasta tulleen käskyn antoi bolševikkipuolueen keskuskomitea.<ref>Vaino ja vaikeneminen, s. 127</ref><ref>Massie, Nikolai ja Aleksandra, s. 435–436</ref><ref>Robert Service, Lenin, s. 430</ref>
 
Vangeille ilmoitettiin, että Moskovasta haluttiin valokuva todisteeksi heidän hyvinvoinnistaan. Heidät kerättiin yhteen, mutta kuvaajan sijasta paikalle saapui aseistautuneita vartijoita.<ref>Lähteenmäki, Troberg, s. 13</ref> Yöllä 16.–17. heinäkuuta 1918 pian puolenyön jälkeen miehet teloittivat koko keisariperheen ja heitä vankeuteen vapaaehtoisesti seuranneet kamarineito Anna Demidovan, perheen lääkärin tohtori Botkinin, kokki Haritonovin ja palvelija Truppin. Teloitus tapahtui Ipatjevin talon kellarissa. Teloittajat olivat etukäteen sopineet siitä kuka kenetkin ampuisi&nbsp;– Nikolai II kuului Pjotr Jermakoville ja Aleksandra Jakov Jurovskille. <ref>Radzinski, Viimeinen tsaari s. 454</ref> Teloitusryhmää johti [[Jakov Jurovski]].<ref> [http://www.romanov-memorial.com/Drama.htm Ipatiev House: The Drama, haettu 31.5.2007] </ref>
3 368

muokkausta