Ero sivun ”Helmikuun manifesti” versioiden välillä

Pietarissa kokoontuneen N. H. Bungen sekakomitean (1892-1894)<ref>''Suuri Adressi'', s. 50-</ref> merkittävimpinä venäläisinä jäseninä oli kenraalikuvernööri F. L. Heiden ja sotaministeri [[Pjotr Vannovski]], sisäasianministerisisäasiainministeri Durnovo, valtiosihteeri Frisch, oikeusministeri [[Nikolai Aleksandrovitš Manassein]] ja suomalaisista senaattori, vapaaherra von Alfthan, sekä vakinainen ministerivaltiosihteeri von Daehn, hänen apulaisenaan olivat kenraali [[Victor Napoleon Procopé|V. N. Procopé]] ja prokuraattori G. H. W. Colonius. Komitea ei saanut aikaan yksimielistä päätöstä, jonka johdosta komitean venäläinen enemmistö päätti maaliskuussa 1893, että heidän laatimansa ehdotus alistetaan keisarin hyväksyttäväksi. Tämän ehdotuksen mukaan oli kaikki keisarikunnan etuja koskevat Suomen lait ennen keisarille suoritettavaa esittelyä alistettava keisarikunnan hallintoelinten tarkastettaviksi. Komitean suomalaiset jäsenet vastustivat Suomen säätyjen lainsäädäntöoikeuden rajoittamista. Suomalaisten vastustuksesta johtuen keisari lykkäsi asian ratkaisua eikä ottanut sitä ennen kuolemaansa esille.<ref>''Suomen kansan historia'' 4, s. 541–542<br>Th. Rein, s. 113–114.<br>''Suomen uusimmasta historiasta'', s. 52–53<br>Rommi, s. 129-130, 137, 142.</ref>