Ero sivun ”Medici” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Kirjallisuutta |
lähteistetään |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee sukua. [[I Medici]] on myös Ruggero Leoncavallon ooppera.}}
[[Tiedosto:Coat of arms of the House of de' Medici.png|thumb|Medici-suvun vaakuna. Siihen ovat aina kuuluneet punaiset pallot
'''Medici-suku''' oli [[firenze]]läinen mahtisuku [[1200-luku|1200-luvulta]] [[1700-luku|1700-luvulle]]. Sukuun kuuluu muun muassa kolme [[paavi]]a, useita Firenzen ja [[Toscana]]n hallitsijoita sekä myöhemmin [[Ranska]]n kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi.
Varsinaisen elämänuransa ja omaisuutensa varakkaimmat ja tunnetuimmat Medici-suvun jäsenet ansaitsivat kaupankäynnillä, erityisesti kangaskaupalla ja [[pankki]]toiminnalla. Medicien pankki oli Euroopan arvostetuimpia ja menestyneimpiä. Pankkiiritoimintaa Mediceillä oli Italiassa, [[Geneve]]ssä, [[Lontoo]]ssa ja [[Flanderi]]n [[Brugge]]ssa. Suurin osa toiminnasta tapahtui kuitenkin Italiassa. [[Niccolò Machiavelli]] omisti kuuluisan teoksensa ''[[Ruhtinas (kirja)|Ruhtinas]]'' Mediceille.
==Vaakuna==
Vaikka [[Niccolò Machiavelli]] omisti kuuluisan teoksensa ''[[Ruhtinas (kirja)|Ruhtinas]]'' Mediceille, he eivät alun perin olleet aatelia vaan ennemminkin [[Porvaristo|porvareita]]. Varhaiset Medicit harjoittivat [[puuhiili]]kauppaa ja pian myös [[yrtti]]en keräilyä ja myyntiä. Yrttejä käytettiin lääketarkoitukseen ja siten Mediceistä tuli farmaseutteja. Mahdollisesti tästä tulee nimi Medici ([[Italian kieli|italian]] ''medico'' ’lääkäri’) sekä vaakunan heraldiset pallot, ”pillerit”. Erään tarinan mukaan yksi suvun kantaisistä olisi ollut [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] lääkäri ([[latina]]n ''medicus'' ’lääkäri’).{{lähde}}▼
Medicien vaakunassa on kultaisella pohjalla punaisia palloja. Pallojen merkitys ei ole selvä: niiden on arveltu esittävän pillereitä, rahaa tai kiveksiä.<ref>Ramklint 2007, s. 31.</ref> Erään tarinan mukaan yksi suvun kantaisistä olisi ollut [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] kapteeni Averardo de’Medici. Kapteeni taisteli [[Apenniinit|Apenniineilla]] jättiläistä vastaan kultainen kilpi suojanaan. Jättiläinen iski kilpeen lommoja ja valutti niihin verensä kuollessaan, ja näin syntyi vaakunan kuviointi.<ref name="ramklint-27">Ramklint 2007, s. 27.</ref> Aluksi palloja oli yksitoista, sitten yhdeksän, seitsemän ja lopulta kuusi. Ranskan kuningas [[Ludvig XI]] myönsi vuonna 1465 [[Lorenzo de’ Medici]]n isälle Pierolle kunnianosoituksena vaakunansa käyttöön vaaleansinisen Ranskan liljoin koristellun pallon.<ref name="ramklint-32" /> Medicien vaakuna esiintyy poliittisena symbolina monissa firenzeläisissä rakennuksissa, niin Medicien itse asuttamissa kuin heidän ystävilleenkin kuuluneissa.<ref name="ramklint-27" />
==Historia==
▲
[[Giovanni di Bicci de’ Medici]] (1360–1429) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa [[Cosimo de’ Medici]] (''Cosimo Vanhempi''; 1389–1464) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan ''Gran maestron'' aseman. Hänen jälkeläisensä hallitsivat käytännössä Firenzeä vuoteen 1494 saakka, jolloin heidät karkotettiin sieltä.<ref name=suursanakirja>Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: ''Historian suursanakirja'', artikkelit ”Firenze” ja ”Medici”. WSOY, 1998. ISBN 951-0-33044-2.</ref> Cosimon pojan Pieron (1416–1469) poika [[Lorenzo de’ Medici]] (1449–1492) sai lisänimen ”Il Magnifico”. Lorenzon aikaan Italian [[renessanssi]] oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa<ref name=suursanakirja />, ja Cosimoa seurannut Medicien ”vanhempi” sukuhaara hallitsi Firenzeä vuoteen 1537 saakka. Keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] nimitti [[Alessandro de’ Medici]]n Firenzen perinnölliseksi [[herttua]]ksi<ref name=suursanakirja />. Hänen jälkeensä asema siirtyi ”nuoremmalle” haaralle, johon kuulunut [[Cosimo I de’ Medici]] tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna 1569 [[Toscanan suurherttuakunta|Toscanan suurherttuaksi]]<ref name=suursanakirja />. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen 1737 saakka.<ref name=suursanakirja />
Rivi 33 ⟶ 37:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ramklint, Ulla Britta | Nimeke=Medicit | Selite=(Familjen Medici, 2006.) Suomentanut Jaana Iso-Markku | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4966-8}}▼
===Viitteet===
{{viitteet}}
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Ramklint, Ulla Britta | Nimeke=Medicit | Selite=(Familjen Medici, 2006.) Suomentanut Jaana Iso-Markku | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4966-8}}
== Aiheesta muualla ==
| |||