Ero sivun ”Aurora Aspegren” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p vanhentuneiden linkkien päivitys using AWB |
p w |
||
Rivi 7:
Aspegren liittyi Suomalaiseen Teatteriin, kun [[Kaarlo Bergbom]] perusti sen [[Helsinki]]in vuonna [[1872]], ja otti taiteilijanimekseen Aurora Toikka. Tuota nimeä hän käytti vain vuoden verran. Yhdessä näyttelijä [[Oskari Vilho]]n kanssa Aspegren muodosti Suomalaisen Teatterin taiteellisesti voittoisan työparin. Vuonna [[1873]] hän avioitui näyttelijä ja teatterinjohtaja [[August Aspegren]]in kanssa. Vuonna [[1875]] taiteilija teki opintomatkan [[Tanska]]an ja [[Ranska]]an. Hän jatkoi Suomalaisen Teatterin näyttelijänä vuoteen [[1887]], jolloin hän miehensä kanssa perusti Suomalaisen Kansanteatterin, jonka ensimmäinen esitys pidettiin [[Tampere]]ella [[11. syyskuuta]] 1887. Aspegren näytteli Kansanteatterissa kymmenen vuotta.
Sekä Aspegren itse että yleisö ja arvostelijat pitivät hänen huomattavimpana näyttämötulkintanaan Katrin roolia [[Josef Julius Wecksell]]in murhenäytelmässä ''[[Daniel Hjort]]''. Sitä hän näytteli vuodesta [[1876]] alkaen parinkymmentä vuotta. Näytelmässä ''Porvari aatelismiehenä'' hän näytteli Nicolen roolin. [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] näytelmässä ''[[Kihlaus (näytelmä)|Kihlaus]]'' hän oli Eeva. Teoksessa ''Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin'' (1930) Aspegren mainitaan "ensimmäiseksi suomenkielellä esiintyneeksi näyttelijättäreksi".{{Lähde}}
Teatteriuransa jälkeen Aspegren antoi näyttelijöille yksityisopetusta. Hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa [[Mimmi Lähteenoja]]. [[Reumasairaus|Reuman]] vuoksi hänen luomisvoimansa alkoi hiipua. Avioliitto kariutui August Aspegrenin löydettyä uuden kumppanin. Lopun elämänsä Aurora Aspegren vietti Tampereen lisäksi [[Ruovesi|Ruoveden]] [[Murole]]essa, josta hän osti isänsä kotitilan Toikan.
| |||