Ero sivun ”Carl-Gustaf Herlitz” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
laajennusta |
||
Rivi 1:
'''Carl-Gustaf Victor Herlitz''' ([[11. maaliskuuta]] [[1882]] [[Helsinki]] – [[4. heinäkuuta]] [[1961]] [[Helsinki]])<ref
==Arabian johtajana==
Carl-Gustaf Herlitz kuului ruotsalaiseen Herlitzin sukuun.<ref>Nils Herlitz: [http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=12903 Herlitz, släkt] {{sv}} Svenskt Biografiskt Lexikon (1969–1971). Ruotsin valtionarkisto.</ref> Hänen isänsä oli [[Gustaf Herlitz]], joka toimi ruotsalaisen [[Rörstrand]]-yhtymän Helsinkiin perustaman Arabian tehtaan teknisenä johtajana ja vuodesta 1893 toimitusjohtajana. Carl-Gustaf Herlitz valmistui 1906 [[Polyteknillinen opisto|Polyteknillisestä opistosta]] kemian alan insinööriksi ja työskenteli sen jälkeen Arabialla. Kun Arabian tehdas vuonna 1916 siirtyi suomalaisen yhteenliittymän omistukseen, Herlitzeistä tuli myös tehtaan keskeisiä omistajia. Samalla Gustaf Herlitz luovutti toimitusjohtajan tehtävät pojalleen.<ref name="KB" /><ref name="historia">[http://www.arabia.fi/Arabian-tarina/Historia Arabian historia] Arabia.fi. Viitattu 12.7.2015.</ref>
Herlitz laati Arabialle merkittävän uudistussuunnitelman, jota alettiin toteuttaa vuodesta 1919 alkaen. Helsingin tehdasta laajennettiin ja tuotantoa pyrittiin rationalisoimaan. Vuonna 1923 Arabia osti konkurssiin menneen [[Sähköeriste|sähköeristinposliinia]] valmistaneen [[Turun posliinitehdas|Turun posliinitehtaan]], jonka toimitusjohtajaksi Herlitz myös tuli. Lisäpääoman hankkimiseksi Arabian osakkeet myytiin myöhemmin saksalaiselle [[Arnold (yritys)|Arnold-yhtymälle]], mutta kun saksalaiset eivät halunneet sijoittaa tarpeeksi varoja Arabiaan, suomalaiset ostivat osakkeet takaisin 1927. Samalla Arabian omistukseen siirtyivät myös ruotsalaiset Lidköpingin ja Rörstrandin posliinitehtaat. Arabiasta tuli 1930-luvulla kansainvälisesti merkittävä [[WC]]-istuinten ja taidekeramiikan valmistaja.<ref name="KB" /><ref name="historia" /> Merkittäväksi osoittautui Herlitzin Arabialle 1922 perustama kemiallisteknillinen laboratorio, jossa testattiin uusia materiaaleja. Lisäksi Herlitz toi Suomeen uutta ulkomaista teknologiaa, joka mahdollisti työprosessin tehostamisen Arabian tehtaalla. Hän myös otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön [[Taylorismi|tayloristista]] rationalisointia edustaneen, standardisaatioon ja työnormeihin perustuneen [[Bedaux-menetelmä]]n, jolla työtahtia saatiin kiristettyä.<ref>Camilla Reinboth: [http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=107199 Bedaux-työntutkimusmenetelmän käyttö Oy Arabia Ab:lla ja Huhtamäki yhtymässä -väitöskirja] Työsuojelurahastio 11.8.2010. Viitattu 10.7.2015.</ref>
Herlitz käynnisti vielä sota-aikana Helsingin tehtaan uuden laajennuksen, joka valmistui 1947.<ref name="historia" /> Suurten investointien ja sota-ajan heikentyneen myynnin vuoksi Arabia joutui sodanjälkeisinä vuosina taloudellisiin vaikeuksiin, joten Herlitz joutui myymään tehtaan osakkeet vuonna 1947 [[Wärtsilä]]lle. Hän luopui samalla toimitusjohtajan tehtävästä, ja hänen seuraajakseen tuli insinööri [[Gunnar Ståhle]].<ref name="KB" />
==Muu toiminta==
Herlitz kuului [[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] hallitukseen vuosina 1921–1929 ja 1937–1947. Hän oli poliittisilta mielipiteiltään tiukan oikeistolainen ja kannatti kovaa linjaa suhteessa ammattiyhdistysliikkeeseen. Hän kuului [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] oikeistosiipeen ja oli RKP:n edustajana [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]ssa vuosina 1931–1934. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Herlitz vaikutti saksalaismielisissä piireissä. Hän oli yksi kesällä 1944 perustetun ruotsinkielisen oikeistolehti ''[[Aftonposten (1944)|Aftonpostenin]]'' rahoittajista ja taustavoimista. Herlitz julkaisi useita yhteiskunnallisia teoksia, joissa toi esiin mielipiteensä erilaisista aiheista.<ref name="KB" /> Hän julkaisi vielä 1950-luvulla ruotsalaisissa lehdissä [[Antisemitismi|juutalaisvastaisia]] kirjoituksia, joissa väitti juutalaisten hallitsevan maailmaa ja [[holokausti]]n olevan valhetta.<ref>[https://tobiashubinette.wordpress.com/2015/03/28/herlitz/ Familjen Herlitz och extremhögern] {{sv}} Tobias Hübinetten blogi 28.3.2015. Viitattu 10.7.2015.</ref>
Herlitz oli [[Suomen Taideteollisuusyhdistys|Suomen Taideteollisuusyhdistyksen]] varapuheenjohtaja ja vuosina 1922–1927 [[Muntra Musikanter]] -lauluseuran puheenjohtaja. Hän sai vuorineuvoksen arvonimen 1932.<ref name="KB" />
==Tuotanto==
*''Tankar över sammanhanget mellan tillverknings- och försäljningsmomenten i ett affärsföretag'' (1934)
*''Teollisuuden tehtävistä suhdannevaihteluiden tasoittajana'' (1936)
*''Teollisuuden yhteiskunnallinen tehtävä'' (1945)
*''En ny fabrikationslinje inom den vita keramiken'' (1953)
*''Något om tidens största fråga'' (1954)
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{AAKKOSTUS:Herlitz, Carl-Gustaf}}
[[Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat]]
[[Luokka:Vuorineuvokset]]
[[Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut]]
[[Luokka:Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikot]]
[[Luokka:Vuonna 1882 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1961 kuolleet]]
| |||