Ero sivun ”Auringonvihreä” versioiden välillä

72 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
muotoiluja
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
(muotoiluja)
| kieli =[[Ruotsin kieli|ruotsi]]
| genre = runous
| kustantaja-alkuperäinen = omakustanneGunnar Björling
| julkaistu-alkuperäinen = 1933
| ulkoasu-alkuperäinen =
| sivumäärä-alkuperäinen = 118 s.
| isbn-alkuperäinen =
| suomentaja = [[Pauliina Haasjoki]]<br>[[Peter Mickwitz]]
| julkaistu-suomi = 2015
| ulkoasu-suomi = nid.
| sivumäärä-suomi = 129 s.
| isbn-suomi = 978-952-305-035-8
| sarja =
| seuraava =
}}
'''''Auringonvihreä''''' (''{{k-sv|Solgrönt''}}) on [[Gunnar Björling]]in runokokoelma vuodelta 1933. Alkuaan hän julkaisi sen [[omakustanne|omakustanteena]], mutta myöhemmin sen on julkaissut Suomessa [[Söderströms]]. Teoksen ovat suomentaneet [[Pauliina Haasjoki]] ja [[Peter Mickwitz]], ja sen on julkaissut vuonna 2015 [[Poesia]]. Suomentajat saivat vuonna 2015 Yleisradion[[Yleisradio]]n myöntämän [[Tanssiva karhu]] -palkinnon Kääntäjäkarhu-palkinnon.<ref name=yle>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/01/kaantajakarhu-pauliina-haasjoelle-ja-peter-mickwitzille| Nimeke = Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille| Ajankohta = 1.7.2015 | Viitattu = 12.7.2015 | Tekijä=Tuikka, Raili }}</ref>.
 
==Suomennoksesta==
Tanssivan karhun palkintoraadin arvion mukaan Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz ovat selviytyneet Björlingin omaperäisen kielen suomentamisen asettamista haasteista hienosti, vaikka työ on ollut paikoin hyvin vaativaa.<ref name=yle/>
 
[[Vesa Haapala]]kin kiittää suomentajia tärkeästä työstä, sillä teos paljastaa 1950-luvun suomalaisen modernismin juuret. Hän arvioi että yhtenä suomentamisen motivaationa on ollut Björlingin monessa rekisterissä liikkuva kieli, joka on nykyrunouden tärkeä esikuva. Hän pitää suomentajien työtä "pääosin”pääosin hyvänä"hyvänä” mutta asettaa varauksen viimeisen osan kohdalla: "sonetit”Sonetit ovat kompastuskivi. - -– – loppusoinnuista on luovuttu. - -– – tulos on usein kömpelö".<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Haapala, Vesa Haapala | Otsikko =Kieli on aurinko, joka uuvuttaa | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =12.7.2015 | Sivut =C 17–18 | www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1436580599505| Viitattu = 12.7.2015 }}</ref>
 
[[Harri Nordell]] tiivistää ''Turun Sanomien'' arviossaan: "Auringonvihreä”Auringonvihreä on sanalla sanoen viime vuosien – ja ehkä tulevienkin – yksi tärkeimmistä runosuomennoksista."<ref name=TS>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/749344/Ja+etta+kaikki+on+toden+hyrrassa | Nimeke =Ja että kaikki on toden hyrrässä | Tekijä =Harri Nordell, Harri | Ajankohta = 22.3.2015| Julkaisija =Turun Sanomat | Viitattu = 12.7.2015 }}</ref>
 
Suomentajat itse eivät pitäneet työtään erityisen vaikeana: teos antoi "päin”päin vastoin paljonkin vinkkejä siitä, miten itse voisimme ottaa vapauksia"vapauksia”. Lisäksi heidän keskusteleva työskentelytapansa "sopi”sopi erityisen hyvin runouden kääntämiseen"kääntämiseen”.<ref name=TS/>
 
==Lähteet==
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.poesia.fi/wordpress/wp-content/uploads/Bjorling-Gunnar_Auringonvihrea_Poesia-2015.pdf Teoksen ''Auringonvihreä'' suomennos on myös verkossa.]
* [http://www.poesia.fi/auringonvihrea/ Teoksen ''Auringonvihreä'' esittely Poesian sivulla.]
 
[[Luokka:Vuoden 1933 kirjat]]
[[Luokka: Suomalaiset runokokoelmat‎]]
[[Luokka:Suomenruotsalainen kirjallisuus]]
28 543

muokkausta