Ero sivun ”Auringonvihreä” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(Ak: Uusi sivu: {{Kirja | nimi-suomi = Auringonvihreä | nimi-alkuperäinen = Solgrönt | kuva = Auringonvihreä.jpg | kuvateksti...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
[[Vesa Haapala]]kin kiittää suomentajia tärkeästä työstä, sillä teos paljastaa 1950-luvun suomalaisen modernismin juuret. Hän arvioi että yhtenä suomentamisen motivaationa on ollut Björlingin monessa rekisterissä liikkuva kieli, joka on nykyrunouden tärkeä esikuva. Hän pitää suomentajien työtä "pääosin hyvänä" mutta asettaa varauksen viimeisen osan kohdalla: "sonetit ovat kompastuskivi - - loppusoinnuista on luovuttu - - tulos on usein kömpelö".<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vesa Haapala | Otsikko =Kieli on aurinko, joka uuvuttaa | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =12.7.2015 | Sivut =C 17–18 | www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1436580599505| Viitattu = 12.7.2015 }}</ref>
 
[[Harri Nordell]] tiivistää Turun Sanomien arviossaan: "Auringonvihreä on sanalla sanoen viime vuosien – ja ehkä tulevienkin – yksi tärkeimmistä runosuomennoksista."<ref name=TS>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/749344/Ja+etta+kaikki+on+toden+hyrrassa | Nimeke =Ja että kaikki on toden hyrrässä | Tekijä =Harri Nordell | Ajankohta = 22.3.2015| Julkaisija =Turun Sanomat | Viitattu = 12.7.2015 }}</ref>
 
Suomentajat itse eivät pitäneet työtään erityisen vaikeana: teos antoi "päin vastoin paljonkin vinkkejä siitä, miten itse voisimme ottaa vapauksia". Lisäksi heidän keskusteleva työskentelytapansa "sopi erityisen hyvin runouden kääntämiseen".<ref name=TS/>
79 907

muokkausta