Ero sivun ”Han Gaozu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{Valtionjohto | nimi = Gaozu, 高祖 | kuva = Hangaozu.jpg | kuvateksti = | arvo = Kiinan keisari | virassa = 202–195 eKr...
 
p viilausta
Rivi 32:
Liu Bang toimi aluksi, [[Qin-dynastia]]n vielä hallitessa, vartio-osaston upseerina kotikaupungissaan nykyisessä [[Xuzhou]]ssa, Pein (nyk. [[Jiangsu]]n) maakunnassa. Joskus vuosien 210 eKr. aikoihin hän ryhtyi kapinaan Qin-hallitusta vastaan vapauttamalla joukon vankeja, jotka hänen johdollaan rakensivat [[Li (vuori)|Li-vuorelle]] [[Qin Shi Huangdi]]n mausoleumia, minkä jälkeen hän seuraajineen julistettiin lainsuojattomiksi, ja he pakenivat Mount Mandangille. Vuonna 208 eKr, kun kaikkialla Kiinassa puhkesi kapinoita Qin-dynastian kukistamiseksi, Li Bang muodosti oman armeijan ja osallistui sisällissotaan. Hän nimitti itseään ”Pein kreiviksi” ja nousi yhdeksi huomattavimmista kapinajohtajista otettuaan valvontaansa Pein ja muutamat sitä lähellä olevat maakunnat. Kun Qin kukistui vuonna 206 eKr , [[Xiang Yu]], kapinoitsijoiden tosiasiallinen johtaja, jakoi valtakunnan [[kahdeksantoista kuningaskunta|kahdeksaantoista kuningaskuntaan]]. Hän julistautui [[Chu|läntisen Chun]] kuninkaaksi ja nimitti 17 muuta kapinajohtajaa, myös Liu Bangin, muiden kuningaskuntien kuninkaiksi. Liu Bangista tuli ”Hanin kuningas”, ja hänen hallittavakseen annettiin syrjäinen alue Bashun seudulla, osa nykyistä [[Sichuan]]ia. Myöhemmin samana vuonna Liu Bang johti joukkonsa pois Bashusta ja valloitti [[kolme Qiniä]], kolme hänen aluettaan lähimpänä sijainnutta kahdeksastatoista kuningaskunnasta.
 
Vuosina 206–202 eKr. Liu Bang kävi Xiang Yua vastaan ylivallasta Kiinassa valtataistelua, joka tunnetaan nimellä [[Chun ja Hanin sota]]. Sota päättyi Liu Bangin voittoon, ja hän sai suurimman osan Kiinaa hallintaansa. Liu Bang perusti Han-dynastian ja julistautui keisariksi vuonna 202 eKr. Valtakaudellaan Liu Bang alensi veroja, vähensi pakollista työpalvelusta, suosi [[kungfutselaisuus|kungfutselaisuutta]] ja kukisti kapinat joidenkin [[vasalli]]valtioiden hallitsijoiden tuella. Hän pani myös alulle ''[[heqin]]''-politiikan säilyttääkseen rauhan Han-keisarikunnan ja [[XiongnuXiongnut|Xiongnun]]n välillä sen jälkeen, kun hän vuonna 200 eKr. oli hävinnyt [[Baidengin taistelu]]n Xiongnua vastaan. Liu Bang kuoli vuona 195 eKr, ja häntä seurasi hänen poikansa Liu Ying, keisari [[Han Hui]].
 
==Syntymä ja varhaisvaiheet==
Rivi 45:
==Kansannousu Qin-dynastiaa vastaan==
 
Kerran Liu Bang sai tehtäväkseen johdattaa ryhmän vankeja Li-vuorelle rakentamaan [[Qin Shi Huangdi]]n [[mausoleumi]]a. Kun jotkut vangit karkasivat matkalla, Liu Bang pelkäsi henkensä puolesta, koska [[Qin-dynastia]]n aikaisen lain mukaan vangin karkaaminen oli kuolemalla rangaistava rikos. Hän kuitenkin päätti vapauttaa loputkin vangit ja pakeni. Jotkut hänen vapauttamansa vangit liittyivät hänen seuraansa. Tarinan mukaan he kohtasivat jättiläismäisen valkoisen käärmeen, joka tappoi joitakuita ihmisiä myrkyllisellä puremallaan. Liu Bang iski käärmeen samana yönä kuoliaaksi, ja seuraavana aamuna hän kohtasi tiellä vanhan naisen, joka itki. Kun Liu Bangin miehet kysyivät, miksi hän itki, hän vastasi: "Punainen keisari on lyönyt kuoliaaksi lapseni, Valkoisen keisarin pojan." Tämän jälkeen nainen katosi selittämättömällä tavalla. Kuultuaan naisen merkilliset sanat Liu Bangin seuraajat uskoivat, että Liusta oli määrä tulla hallitsija, ja tämä teki heihin entistä suuremman vaikutuksen. Tätä tapausta kutsutaan "valkoisen käärmeen kuoliaaksi lyömisen kansannousuksi." ({{k-zh|斬白蛇起義|s=斩白蛇起义|p=zhǎn bái shé qǐyì}}).
 
Liu Bang seuraajineen pakeni Mangdangin vuorelle nykyisessä [[Yongcheng]]issä, [[Henan]]issa, ja eli siellä lainsuojattomana eräässä linnoituksessa. Hän piti yhä salaa yhteyttä vanhoihin Pein maakunnassa asuneisiin ystäviinsä kuten [[Xiao He]]en ja [[Cao Shen]]iin. Vuonna 209 eKr. [[Chen Sneng]] ja [[Wu Guang]] aloittivat [[Dazexiangin kansannousu]]n Qin-dynastian kukistamiseksi. Pein maakunnan silloinen rauhantuomarikin liittyi kapinaan, ja Xiao Hen ja Cao Shenin antamien ohjeiden mukaisesti hän lähetti [[Fan Kuai]]n, Liu Bangin sukulaisen kutsumaan Liun seuraajineen takaisin Peihin tuekseen. Myöhemmin hän kuitenkin muutti mieltään eikä päästänyt Liu Bangia maakuntaan. Häntä huolestutti se, että Xiao He ja Cao Shen saattaisivat avata portit Liu Bangille, ja niinpä hän aikoi tappaa heidät, mutta Xiao ja Cao pakenivat ja liittyivät Liun seuraan. Xiao Hen ehdotuksesta Liu Bang käski seuraajiensa kirjoittaa kirjeitä, kääriä ne nuolten ympärille ja ampua nuolet eri puolille maakuntaa. Kirjeissään hän pyysi kaupungin asukkailta apua. Tähän he vastasivat surmaamalla rauhantuomarin ja toivottamalla hänet tervetulleeksi takaisin Pein maakuntaan. Liu Bang alkoi nimittää itseään "Pein herttuaksi" (沛公) ja tuli muille tunnetuksi tällä arvonimellään.
Rivi 69:
 
===Kungfutselaisuuden korostus===
Nuoruudessaan keisari Gao ei pitänyt lukemisesta, ja hän halveksi [[kungfutselaisuus|kungfutselaisuutta]]. Tultuaan keisariksi hän suhtautui kungfutselaisuuteen aluksi samoin kuin ennenkin, kunnes hän tapasi [[Lu Jia]] –nimisen oppineen, joka tunnetaan myös nimellä Lu Gu. Lu Gu kirjoitti 12-osaisen ''Xinyu'' (新語) –nimisen teoksen, jossa hän korosti, miten tärkeää oli, että hallinto perustui moraaliseen hyveeseen, sen sijaan että se oli Qin-dynastian aikana perustunut ennen kaikkea ankariin lakisääteisiin rangaistuksiin. Saatuaan teoksensa valmiiksi Lu Gu luki sen kaikki osat keisarille. Tämä teki keisariin syvän vaikutuksen. Keisari Gaon aikana kungfutselaisuus kukoisti, ja vähitellen se syrjäytti Qinin aikaisen [[legalismi (kiinalainen filosofia)|legalismin]] valtion ideologiana. Kungfutselaiset oppineet, myös Lu Gu, otettiin hallituksen palvelukseen. Keisari uudisti myös lainsäädäntöä lieventämällä joitakin Qinin aikaisia lakeja ja rangaistuksia. Vuonna 196 eKr, kukistettuaan [[Ying Bu]]n kapinan, hän kulki [[ShangdongShandong]]in, [[Kungfutse]]n syntymäpaikan kautta, ja valmisti henkilökohtaisesti seremonian osoittaakseen tälle kunnioitustaan..
 
===Kiista vallanperimyksestä===