Ero sivun ”Hv3” versioiden välillä

Hv3-veturit palvelivat matkustajaliikenteessä maan tärkeimpiä varikkoja, kunnes dieselöinti syrjäytti ne [[1970-luku|1970-luvun]] alkuun mennessä. Saksassa valmistetut veturit erosivat jonkin verran Suomessa valmistetuista ja ne hylättiin jo vuonna [[1965]]. Hv3-sarjasta on museoitu kolme yksilöä, joista 781 on [[Kerava]]lla muistomerkkinä ja 998 [[Haapamäen höyryveturipuisto]]ssa. Veturin 995, joka valmistui jatkosodan alkaessa [[1941]], kunnosti noin 15 000 tunnin työllä ajokuntoon [[Suolahti|Suolahdessa]] Tapani Laaksomies. Veturi on ainoa ajokuntoinen lajissaan koko Euroopassa. Se teki aikoinaan viimeisen aikataulun mukaisen matkansa henkilöjunassa [[Seinäjoki|Seinäjoen]] ja [[Vaasa]]n välillä marraskuussa [[1966]]. Kun koko Hv-sarja hylättiin [[1977]], se tuotiin seuraavana vuonna kunnostettavaksi muistomerkiksi [[Oulu]]un. Veturi oli [[Oulun rautatieasema]]n alueella vuodesta [[1980]] aina vuoteen [[2004]] saakka. Laaksomies muutti sen kunnostuksen yhteydessä halkokäyttöiseksi ja kapeampi hiilipiippu vaihdettiin samalla leveämpään halkopiippuun. Halkotilan suuruus on 12 kuutiota, neitsytmatkalla Suolahdelta [[Äänekoski|Äänekoskelle]] halkoja kului noin kuusi [[kuutiometri|mottia]] 50 kilometrin matkalla.

 

 

==Lähteet==