Ero sivun ”Optiikka” versioiden välillä

2 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
Typo fixing, typos fixed: eaa → eaa., tärkeä merkit → suuri merkit using AWB
(lähdepyyntö)
p (Typo fixing, typos fixed: eaa → eaa., tärkeä merkit → suuri merkit using AWB)
'''Optiikka''' eli '''valo-oppi''' ({{k-grc|ὀπτική}}, ''optikee'', ’näkemistä koskeva’) on [[fysiikka|fysiikan]] [[valo]]n tai yleisemmin [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja [[aine]]en vuorovaikutusta tutkiva osa-alue. Optiikka voidaan jakaa tutkimuksen näkökannan perusteella [[geometrinen sädeoptiikka|geometriseen optiikkaan]] ja [[fysikaalinen optiikka|fysikaaliseen optiikkaan]]. Geometrinen optiikka tutkii valon kulkua eri väliaineissa, sen kulkuun liittyviä geometrisia seikkoja sekä valon [[taittuminen|taittumista]] ja [[heijastuminen|heijastumista]] esimerkiksi [[peili|peileissä]] ja [[linssi (optiikka)|linsseissä]], kun taas fysikaalinen optiikka tarkastelee valon todellista luonnetta, ominaisuuksia ja valoon liittyviä ilmiöitä (esim. valon intensiteetti, diffraktio).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/430511/optics | Nimeke =Optics | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 26.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Fysikaalinen optiikka jakautuu edelleen sähkömagneettiseen optiikkaan, jossa valoa tutkitaan [[sähkömagnetismi]]n näkökulmasta, ja [[kvanttioptiikka]]an, joka syntyi 1900-luvulla [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] vaikutuksesta. Sähkömagneettista optiikkaa voidaan sanoa myös ''klassiseksi optiikaksi'' ja kvanttioptiikkaa vastaavasti ''moderniksi optiikaksi'', samoin kuin kvanttifysiikka yleensäkin määritellään ''moderniksi fysiikaksi'' erotukseksi ''klassisesta fysiikasta''. Modernin optiikan osa-alueisiin kuuluu sen sovelluksia tutkiva [[fotoniikka]].
 
Optiikka mielletään helposti muusta fysiikasta jossakin määrin erilliseksi alaksi. Tieteellisestä optiikan tutkimuksesta käytetään usein nimitystä ''optinen tiede'' tai ''optinen fysiikka''. Sovellettua optista tiedettä kutsutaan ''optiseksi tekniikaksi''. Valaistukseen liittyvien sovellutusten ollessa kyseessä puhutaan ''valaistustekniikasta''. Koska optiikalla on paljon käytännön sovellutuksia, optinen tiede ja optinen tekniikka ovat usein sidoksissa toisiinsa. Optiikalla on tärkeäsuuri merkitys myös esimerkiksi [[sähkötekniikka|sähkötekniikassa]] ja [[lääketiede|lääketieteessä]].
 
Henkilöä, joka tutkii optiikkaa sanotaan ''optiikan tutkijaksi''. Tätä ei pidä sekoittaa [[optikko]]on eli optometristiin, joka on näkemisen asiantuntija.
Kreikan kielen sana {{Polytoninen|τα όπτικά}} merkitsee näkökykyä, missä merkityksessä optiikkaa alun perin tutkittiinkin.
 
[[Empedokles]] esitti, että kaikkeus koostui [[klassiset alkuaineet|neljästä alkuaineesta]]: tulesta, vedestä, maasta ja ilmasta. Lisäksi hän väitti [[Afrodite]]en tehneen ihmisen silmän ja sytyttäneen silmän sisälle pienen tulen. Tämän pohjalta hän johti niin sanotun [[emissioteoria]]n (''näkösädeteoria''), jonka mukaan kaikki näkökyky perustuu ”silmän sisäiseen tuleen”. Hänen mukaansa silmä lähetti valoa, joka sai kappaleet näkyviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.joensuu.fi/fysiikka/julkaisut/gradu/gradu_er.pdf | Nimeke =Valon mallit oppikirjoissa ja opiskelijoiden tulkitsemina | Tekijä =Esa Rintakumpu | Tiedostomuoto = | Selite =Pro Gradu | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Joensuun yliopisto | Viitattu = 26.6.2008 | Kieli = }}</ref> [[Platon]] tuki tätä näkemystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elearnjourney.com/Converted%20Pdf/ab00368.pdf | Nimeke =Shedding Light on the Nature of Science through a Historical Study of Light | Tekijä =Darren Wong ja Boo Hong Kwen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Nanyang Technological University | Viitattu = 26.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Hänen oppilaansa [[Aristoteles]] (noin 330 eaa.) ei kannattanut tätä teoriaa, sillä jos se pitäisi paikkansa, ihmisen pitäisi nähdä pimeässäkin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Nicholas Wade | Nimeke = A Natural History of Vision| Vuosi = 1998| Sivu =1 | Julkaisija = MIT Press| Tunniste =ISBN 0262731290 | www =http://books.google.com/books?id=aLiyFCm5ylMC&hl=fi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Aristoteles väitti valon nopeuden olevan ääretön, mikä käsitys säilyi tieteessä pitkään hänen jälkeensäkin. Noin vuosisata ennen Empedoklesta ja Platonia [[Pythagoras]] oli ehdottanut näkemisen syyksi niin sanottua vastaanottoteoriaa eli täysin päinvastaista teoriaa, jonka mukaan näköaistimus johtuu silmään heijastuneesta valosta. Platon sai aikalaistensa keskuudessa enemmän kannattajia, joten Pythagoras unohdettiin.
 
Ennen Aristotelesta oli myös [[Demokritos]] yrittänyt selittää näkemistä ja [[väri|värejä]]. Atomiopin luojana tunnettu Demokritos yhdisti atomit optiikkaan; hänen mukaansa värit johtuivat atomien ominaisuuksista kuten esimerkiksi koosta. Demokritoksen mukaan päävärit olivat valkoinen, musta, punainen ja keltainen.
3 368

muokkausta