Ero sivun ”Natsi-Saksa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Freejack433) ja palautettiin versio 14925247, jonka on tehnyt 2001:14BB:120:BC2:5487:2F3D:8BFC:CD88: lähde on |
p →Juutalaisvainot: Typo fixing, typos fixed: karkoi → karko using AWB |
||
Rivi 184:
Juutalaiset olivat natsien rotuajattelussa kaikkein alimmassa asemassa, ja puolueen asialistalla oli aina Hitlerin puheenjohtajuudesta lähtien juutalaiskysymyksen ratkaisu. Juutalaiset herättivät saksalaisissa kateutta ja katkeruutta, koska nämä olivat keskimäärin varakkaampia ja toimivat usein ammateissa, kuten pankkiireina ja kauppiaina, ja talouden heiketessä heihin kohdistui voimakasta vihamielisyyttä.
Kansallissosialistisen hallinnon laatimilla rotulaeilla Saksan juutalaisilta poistettiin vuonna 1935 kansalaisoikeudet, ja niillä kiellettiin seka-avioliitot. Vähitellen lainsäädäntöä kiristettiin yhä enemmän, ja natsit pyrkivät tuhoamaan juutalaiset kokonaan, aluksi Saksasta ja lopulta kaikilta valtaamiltaan alueilta sekä liittolaismaista. Ensimmäiset suuret juutalaisvankien [[keskitysleiri]]t syntyivät natsien
Puolan, Ranskan, Britannian ja Saksan kesken selvitettiin 1930-luvun lopulla mahdollisuutta siirtää Euroopan juutalaisia Ranskan, Italian tai Britannian siirtomaihin. Keskustelujen sävy oli niin vakava, että Saksa piti sitä merkkinä antisemitistisestä konsensuksesta.”<ref>Burleigh, Michael: ''Kolmas valtakunta'', s. 601.</ref> Eri piireissä oli jo pitkään esitetty muun muassa Ranskan [[Madagaskar]]ia ja brittien [[Palestiina]]a juutalaisten karkotuspaikaksi. Kun Saksa valloitti 1940 Ranskan, [[Madagaskar-suunnitelma]]n toteuttaminen näytti vähän aikaa mahdolliselta ja sen toteutusta alettiin valmistella. Asiasta kuitenkin luovuttiin jo samana vuonna, kun hyökkäystä Neuvostoliitoton alettiin suunnitella ja sota Britanniaa vastaan pitkittyi. Tämän jälkeen kansallissosialistinen hallinto alkoi pohtia juutalaiskysymyksen ”lopullista ratkaisua”.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä=Burleigh, Michael| Nimeke=Kolmas valtakunta: Uusi historia| Julkaisija=WSOY| Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-28721-0}} ss. 484, 601-605</ref><ref>{{Kirjaviite| Tekijä=Snyder, Louis L.| Nimeke= Encyclopedia of the Third Reich| Julkaisija= Wordsworth| Vuosi= 1998| Tunniste=ISBN 1-85326-684-1}} s. 219</ref>
| |||