Ero sivun ”Muinainen Egypti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Joitain merkittävimpiä ja tunnetuimpia faaraoita: eipä ollut Kleopatra mikään legendaarinen olento
JuusoheBot (keskustelu | muokkaukset)
p Typo fixing, typos fixed: karkoi → karko, ttin → ttiin, krokotiilillä → krokotiililla, tärkeä merkit → suuri merkit using AWB
Rivi 99:
=== Laki===
 
Egyptissä oli tiettävästi kirjallinen [[laki]] jo ennen Myöhäiskautta: erään kreikkalaisen kirjailijan mukaan faarao oli laatinut kahdeksan kirjan lakikokoelman. Faarao oli ylin tuomari ja hänen sanansa oli laki, mutta käytännössä tuomareina toimivat korkeat virkamiehet ja visiirit. Oikeuden periaatteena käytettiin ''maatia'', oikeamielisyyden käsitettä. Joskus tuomiota pyydettiin [[oraakkeli]]lta. Rangaistusmuotoja olivat muun muassa [[kuolemanrangaistus|kuolema]], maastakarkoitusmaastakarkotus ja vankeusrangaistus, joka langetettiin esimerkiksi asepalveluksesta tai valtiollisesta työstä karkaamisesta.<ref>Grönblom 2002, s. 364</ref>
 
==Asevoimat==
Rivi 233:
Muinaisen Egyptin taide käsittää lukemattomia taidekäsitöitä, maalauksia, reliefejä ja patsaita. Egyptiläiset itse eivät tunteneet taiteen käsitettä, eikä heidän kielessään ollut sille sanaa. Taiteilijat olivat käsityöläisiä, joiden tehtävä oli tuottaa kauniita teoksia, yleensä uskonnollisiin tarkoituksiin.<ref>Grönblom 2002, s. 396</ref> Suurin osa Egyptin taiteesta on hautataidetta, jonka tarkoituksena oli toimia sielun asuinsijana ja taata vainajalle hyvä elämä tuonpuoleisessa.<ref>Grönblom 2002, s. 409</ref>.
 
Egyptin taide oli hyvin säännönmukaista. Tasaisella pinnalla kuvattujen ihmisten kasvot ja jalat kuvattinkuvattiin aina sivulta päin, mutta rintakehä ja kädet suoraan edestä. Taiteilijat suosivat usein myös [[symmetria]]a, mutta [[perspektiivi]]ä ei käytetty. Yhdennäköisyyttä tärkeämpänä pidettiin sitä, että kuvaan saatiin mukaan kaikki luonteenomainen, myös sellainen jota ei voinut nähdä. Faaraot esitettiin usein todellista nuorempina ja ylväämpinä.<ref>Grönblom 2002, s. 397–403</ref> Miesten iho maalattiin tummemmaksi kuin naisten, lapsilla oli kuvissa sormi suussa, ja elävät ihmiset kuvattiin ottamassa askelta siinä kun kuolleilla olivat jalat yhdessä.<ref>Grönblom 2002, s. 405–406</ref> Myös värisymboliikka oli tärkeässä osassa, ja jokaisella värillä oli symbolinen merkitys<ref>Grönblom 2002, s. 414–416</ref>.
 
Egyptin taide saavutti hienostuneimman kautensa Keskimmäisen valtakunnan aikana, ja taiteen rappio alkoi vasta Ptolemaioksien kaudella.<ref>Grönblom 2002, s. 417, 421</ref>
Rivi 243:
Egyptiläisessä elämänohjekirjallisuudessa isät usein opettivat viisauttaan pojilleen tai opettajat neuvoivat oppilaitaan. Faarao Khufun poika Hardjedef kirjoitti omalle pojalleen näin neljännen dynastian aikana:<ref>Grönblom 2002, s. 380–383</ref>{{sitaatti|Puhdistaudu omien silmiesi edessä,<br />niin ettei kukaan muu tee sitä.<br />Perusta perhe silloin, kun sinulla menee hyvin, <br />ota itsellesi sydämellinen vaimo, <br />hän synnyttää sinulle pojan.<br />Pojallesi sinä talon rakennat,<br />kun rakennat talon itsellesi.<br />Tee itsellesi hyvä asuinsija hautakaupunkiin,<br />ja olkoon olosi Lännessä arvokas.}}
 
[[Kuva:Papyrus Migraine Therapy.png|thumb|left|150px|Egyptiläistä lääketiedettä papyrukselle tallennettuna. Potilaan [[migreeni]]ä hoidetaan hänen päähänsä sidotulla savikrokotiililläsavikrokotiililla, jonka kidassa on yrttejä.]]
 
===Tiede===
Rivi 322:
Egyptissä oli entisaikaan metsiä enemmän kuin nykyisin, ja puuteollisuus tuotti paljon materiaalia niin rakentamiseen ja käyttöesineisiin kuin polttouuneihinkin, joissa tuotettiin keramiikkaa ja sulatettiin metallia. Tärkeimpiä puulajeja olivat [[sykomori]], [[akaasia]], [[tamariski]], [[taatelipalmu]] ja [[mulperipuu]]. Myös pellavaa viljeltiin paljon.<ref>Schulz & Seidel 2000, s. 380–381</ref>
 
Nauta oli tärkein kotieläin, mutta myös lampaita, vuohia ja sikoja pidettiin. Siipikarjalla oli myös tärkeäsuuri merkitys elinkeinoelämässä, mikä johtui osin Egyptin hyvästä sijainnista lintujen muuttoreiteillä.<ref>Schulz & Seidel 2000, s. 381–382</ref>
 
==Kaivokset ja louhokset==